sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Marraskuun mukavimmat


Olette ehkä huomanneet marraskuun sinisyyden Sinistä pintaa -blogissa. Löysin lakkalaatikostani myös tällaisen Dependin yönsinisen kynsilakan. Valitettavasti lakkapullosta on sävynumero kulunut pois, enkä googletusyritystenkään jälkeen löytänyt hyvää ehdokasta. Tässä sävyssä viehättää se, että siinä vilahtelee sekä sininen että violetti.

Kävin kuun alussa Hjeronomys-hoidossa paikallisessa kauneushoitolassa. Menin vain ylipäänsä ihonpuhdistuksen, enkä ollut ottanut kyseisestä hoidosta mitenkään etukäteen selvään, vaan kosmetogi ehdotti sitä. Iho oli aivan uskomattoman ihanan näköinen noin viikon hoidon jälkeen, ihohuokoset olivat supistuneet, kasvot eivät kiilleelleet ja iho oli hehkuva ja tasainen. Muutama muukin huomasi saman, joten ei ollut vain omaa kuvitelmaani. Pysyvämpää vaikutusta olisi ilmeisesti odotettavissa muutaman lähekkäisen hoitokerran jälkeen, joten olen menossa pian uudestaan. Lueskelin netistä ihmisten kokemuksia kyseisestä hoidosta, niitä löytyi laidasta laitaan kauhukokemuksista ylistykseen. Hoito oli kyllä todella hurjan tuntuista, kotimatka pyöräillen aika vinkeä ja seuraava aamupäivä mielenkiintoinen, kun ihoa kiristi aivan jumalattomasti. Se perustuu kai kemialliseen kuorintaan. Kyselen vaikka ensi kerralla lisää. Tai onko jollakulla lukijoista kokemusta tästä hoidosta?

kuva
Sain Dexterin neloskauden lainaan kaveriltani, ja sepäs imaisi mukaansa heti! En syttynyt sarjalle ykköskaudella, mutta toisaalta katselin sitä telkkaritahtiin jakso per viikko, ja olen ennenkin todennut, että monet sarjat toimivat paremmin dvd:ltä intensiivisempään tahtiin katsottuna. Samoin kävi Dexterinkin kanssa, pääsin tämän sarjamurhaajan lumoihin vasta toisen kauden myötä. Alunperin kiinnostuin Dexter-sarjasta huikean Michael C. Hallin takia, jonka roolisuoritus Mullan alla -suosikkisarjassani enemmän kuin vakuutti. Neloskausi on kolahtanut tähän mennessä eniten, se on jotenkin todella tasapainoinen arkisuuden ja sarjan synkkyyden suhteen, näyttelijät ovat hyviä ja hahmot kiinnostavia. Ja tietty huiman jännittävä!

kuva
Viimeistä päivää on myös laatusarja mustan huumorin ystäville. En aluksi pitänyt tästäkään sarjasta, mutta muutaman jakson jälkeen pääsin tarinaan mukaan. Sarja kertoo perheenäiti Cathystä (Laura Linney), joka tietää olevansa vakavasti sairas ja ettei elinaikaa ole hurjasti jäljellä. Cathy ei ole kertonut sairaudesta läheisilleen, mutta alkaa kuitenkin elää kuin viimeistä päivää. The Big C on ihan hillittömän hauska, suosittelen!

Beigeä ja savuisaa liilaa silmämeikissä


Tämä meikki on Jenni Pääskysaaren mainoskuvassa olleen meikin inspiroima. Olin näkevinäni siinä vaaleaa kultaa ja hillittyä liilaa. Tällaisen silmämeikin sain sitten sen johdosta aikaiseksi.


Oikeanlaista vaaleaa, lämmintä hohdetta etsiskelin Lancômen Tendre Voyage -paletin kauniisti hohtavan vaalean sävyn, Make Up Storen Muffinin ja vanhan valikoiman Wet 'n Wild Mega Eyes -trion kauniin vaalean sävyn avulla (valitettavasti trion nimi ei ole tallella, enkä äkkiseltään googlenkaan avulla löytänyt). Kulmaluulla mattavaaleaa Wet 'n Wildin "Vanity" -paletista.


Savuinen liila löytyi myöskin Lancômen paletista. Rajaus Yves Rocherin Liquid Shadow + Liner "02 Améthyste".


Mielestäni kiva, hillitty meikki, viihdyin! Tämä nassussa lähdin Jumboon ostosvimmailemaan ja viettämään tyttöjen iltaa kera sukulaisnaisten. Tiedostin kyllä, etten tarvitse mitään, mutta jotenkin oli kuitenkin hinku hankkia jotain kivaa itselle. Esim. Kicksin -20 % -alennuskuponki poltteli, mutta lopulta pystyin selättämään houkutukset siellä ja monessa muussa meikkikaupassa mukaanlukien Inglotin. Lankesin sitten viimein dagenefterinä Lifessä, jossa on myynnissä luonnonkosmetiikkamerkki Couleur Carameliä. Usein tällaiset "mutku"-ostokset tapahtuu juuri, kun saatavilla on tuollaisia ei-niin-jokapaikassa myynnissä olevia merkkejä tai ekstrahyviä tarjouksia. Samaisessa Lifessa oli muuten myös Honoré des Présin tuoksut myynnissä, ja CC:n ja Dr. Hauschkan kesäkokoelmat alennuksessa. CC:llä on ilahduttava värivalikoima, haluaisin kovasti testata merkin luomivärejä, mutta nyt ei mikään nappi tuntunut välttämättömältä hankinnalta. Huulipunia on kehuttu myös, mutten sortunut niihinkään, vaan mineraalipohjaan. Couleur Caramel -ostoksestani sitten lisää, kun olen päässyt tuotetta testailemaan.  


Edelliseen postaukseen viitaten, Estée Lauderin Double Wear Light Stay-In-Place Makeup SPF 10 -näytteestä on nyt karttunut hieman lisää käyttökokemuksia, ja olen edelleen vakuuttunut. Häivyttyy ihoni melko suuriin huokosiin kuin unelma ja pysyvyys on uskomaton, peittävyyskin on erittäin kiitettävä! Hilkulla oli, etten olisi käyttänyt sitä etuseteliä tuohon. Tai Miss Dioriin, tai miesten tuoksulahjapakettiin muruselle.

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Yönsini-meikki ja muutama meikkivoidenäyte


Tällainen meikki on ollut mielessä, jossa yhdistyisi tummansininen ja violetti.


Hento poskipuna on Smashboxin O-Glow'ta, joka on ollut viime aikojen poskipunasuosikki. Silikoninen geeli on tuubista pursottaessa väritöntä, mutta muuttuu pian anilliininpunaiseksi. Jälki on, kuten kuvasta näkyy, hyvin hentoa, joten tuote sopii hyvin kiireaamuihin, kun häivyttelystä ei tarvitse olla hirmuisen huolissaan. Kerrostamalla saa tietysti hippasen näkyvämpää jälkeä.  

Huulipuna on Estée Lauderin matkameikkipaletista Pure Color Long Lasting Lipstick "116 Candy", tuollainen kiva marjaisa sävy. 


Luomet on pohjustettu UDEPP:n lisäksi NYXin Jumbo Eye Pencilillä, hohtavalla kylmän tummansinisellä sävyllä "615 Slate". Luomivärien alla on myös DuWop "Blue Eyes" -paletin tummansinisellä rajausvärillä.


Liikkuvalla luomella DuWop-paletin kauniilla tummansinistä, luomivaossa Wet 'n Wildin "Petal Pusher" -paletin matalla tummanvioletilla. Häivyttelin saman paletin vaaleammilla sävyillä. Sisänurkassa vaaleata pohjustusväriä ja glitteriä Diorin "Navy Design" -paletista.


Kulmilla Lumenen harmaanruskeaa kulmakynää ja ripsissä Sensain 38° Separating & Lenghtening mascaraa.


Kuvissa näkyy epätäydellisellä ihollani L'Oréalin True Match The Foundationia, josta sain pari näytettä eri lehtien välistä. Näytteitä on tullut myös Estée Lauderin Double Wear Light Stay-In-Place Makeup SPF 10 -meikkivoiteesta. Sattuivat olemaan suht sopivaa sävyä molemmat. Molemmissa on samantyyppinen ohut ja juokseva koostumus. Estée Lauderia kokeilin Hjeronomys-kasvohoidon jälkeisellä viikolla, jolloin ihon rasvoittumisesta ei tarvinnut muutenkaan murehtia ja iho oli muutenkin upean näköinen, joten en voi vielä kertoa sen pysyvyydestä. Jälki on upeaa, tasaista, ohutta mutta tarpeeksi peittävää. Hajusteilla ei oltu läträtty liikaa. Ihastuin. Toivottavasti olisi myös pysyvää, minulla on vielä tosiaan toinen samplepussi jäljellä, joten eiköhän se selviä.

True Match on tosiaan hieman samantyyppinen, kuvassa meikkivoide on levitetty siveltimellä ja puuteroitu viimeistelypuuterilla. Lopputulos ei kyllä ihan vastaa markkinointilupauksia täysin ihoon sulautuvasta meikkivoiteesta, mutta kyllä minä tuota riittoisaa näytettä olen tässä ihan mukisematta käyttänyt. Kestävyys ei ole huippuluokkaa, sen perusteella en taitaisi laitaa rahojani tähän. Ei lähde rullaamaan, mutta ainakin oma nassuni alkaa aika pian kiillellä yms. Peittävyys on hyvä, varsinkin kerrostamalla. Sävy on "W3 Golden Beige", joka on selkeästi "kellertävä" lämmin sävy.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Syksyn tuoksusuosikkeja



Nämä putkilot ovat kulkeneet syksyn mittaan käsilaukussa, olen viihtynyt näissä erityisen hyvin, ovat sellaisia arkikelpoisia. Jos ei ehdi eteisessä suihkauttaa täysikokoisesta pullosta, niin joukkoliikennevälineessä ehtii vielä, ja työpäivän jälkeen lisää piristystä! Tuollaiset sampleputkilot muuten kestävät yllättävän kauan, mitä niissä nyt on, 1,5-2 ml yleensä (käytän useimmiten yhden tai kaksi suihkausta kerralla). Näissä on muutamia, joista on vakavassa harkinnassa hankkia täysikokoinen pullo.



D&G:n L'Impératrice 3 vaikutti ensikokeilulla aaaivan liian makealta ja kuulaalta, mutta lähemmin tutustuttaessa tämä on ollut sellainen tuoreen hedelmän tai vihanneksen tuoksuinen. Ei nyt kurkulle tuoksu, mutta siis samantyyppistä ei-makeaa raikkautta tarkoitan. Kurkun sijaan tässä tuoksuu meloni, ja minulle hajuveden efekti on sama kuin vesimelonin syönti: virkistävä ja raikastava. Fragrantican vaklailu paljasti, että se toinen vihreä tuoksuva asia tässä on kiiwi :). Vielä mainitaan syklaami sekä myski. No mutta, tämä on niin suosittu tuoksu ilmeisesti, että ehkä tuoksun kuvailu on tarpeetonta.

Varsinkin arkisin takkuisina aamuina tosiaan kaipaan usein jotain edellisenkaltaista freesiä piristystä tekemään käyntiinlähdöstä hieman sujuvampaa. L'Impératricen näyte on ollut ahkerassa käytössä, mutta en usko sen olevan etsimäni. Acorellen sitrusteetuoksu Jardin des Thés kävisi muuten oikein passelisti tähän tarkoitukseen, mutta kun mokoma ei kestä iholla, hiuksilla tai edes vaatteissa tuntia puoltatoista pidempään, murr. Kuvista ei nyt löydy, mutta syksyn suosikkeihin on kuulunut tällä osastolla ehdottomasti myös Hermèsin Un Jardin aprés la mousson, joka saa pirtsakkuudellaan hymyn huulille ja tuntuu nyt joulun tulla jollotellessa ajankohtaiselta. Aluksi tuoksu vaikutti haihtuvan nopeasti iholta, mutta myöhemmillä kerroilla se onneksi tarrautui paremmin. En ole törmännyt tällaiseen yhdistelmään aiemmin: tasavahvasti sekä raikas ja vehreä, että voimakkaan mausteinen. Raikkaudessa olen aistivinani hunajamelonia, näytteen mukaan tässä on vetiveriä, inkivääriä ja Kahili inkiväärinkukkaa. Jouluisen fiiliksen tuovat inkiväärin lisäksi kardemumma ja muuta potkua Fragrantican mukaan pippuri ja korianteri. Mietin, liitetäänkö muissa maissa nämä mausteet myös jouluun?


Honoré des Présin I love les carottesista olen kirjoitellut aiemminkin, ja silloin kerroin, ettei se oikein kolahtanut. Syksyn mittaan tässä porkkanatuoksussa on kuitenkin viehättänyt multaisuus ja maanläheisyys, kitkerä porkkanankuorien haju ja rauhoittava, kodikas vanilja.

Perfumed Courtin Chypre-"oppaasta" tehokäytössä ovat olleet Robert Piguet Bandit ja Miss Dior EdP. Chypre-termi oli minulle uusi, ja mikäs sen parempi tapa ottaa siitä selvää, kuin haistelemalla tällaisia klassikoita. Tuoksutyyppi olikin tuttu mummin aarteiden (yöpöydän laatikon korujen yms.) seasta, ihanasta kiinteätä parfyymiä sisältäneestä medaljongista, jota kävin pikkutyttönä usein ihastelemassa. Silti tämä tummanvihreä, kitkerä tuoksu on minulle hyvällä tavalla vapaa mielikuvista ja assosiaatioista, en liitä tuoksua mihinkään tiettyyn tilanteeseen, arkeen tai juhlaan, enkä ulkoiseen olemukseen, nuoreen tai iäkkäämpään ihmiseen. Toisin kuin voimakkaan naisellisia kukkaistuoksuja käyttäessä, chypre-tuoksun ja arkisen, kulahtaneenkin ulkomuodon välillä en tunne mitään ristiriitaa.

Perfumed Courtin ja Kauneus-messuilta saamissani Bandit-näytteissä on muuten havaittava ero, olisikohan tuoreempi sample jokin reformuloitu versio. Luen parhaillaan Luca Turinin ja Tania Sanchezin kirjaa, ja siinä Turin kyllä kehuu Banditin restauroitua versiota, vaikka sen kuulemma sellaiseksi tunnistaakin. Perfumed Courtin näytteessä ei ole samaa saippuaista alkutuoksua mitä messuilta saamissani, mutta kyllä molemmissa on sama hitusen mausteinen, kitkerä, mutta samalla pehmeä tuoksu. Samplesetissä Bandit oli luokiteltu leather chypreksi. Tykkään Banditin moniulotteisuudesta ja tasapainoisuudesta kovasti, miten se onnistuu olemaan samalla tumma, syvä, pehmeä ja kirpsakan potkiva! Olen pahoillani, etten osaa kuvailla tätä tämän paremmin, joten tyydyn luettelemaan taas nuotteja Fragranticasta: alkutuoksussa aldehydejä, appelsiinia, marunaa, gardeniaa, galbanumia, nerolia, ylang-ylangia ja bergamottia. Sydäntuoksussa neilikkaa, orvokinjuurta, jasmiinia ja ruusua. Pohjatuoksussa nahkaa, pihkaa, patsulia, vetiveriä, myskiä, kookosta, sivettiä, oakmossia, vetiveriä ja mirhaa. Jos Bandit kuulostaa mielestäsi miehekkäälle, niin on se myös sitä. Minusta on oikeastaan ihanaa, ettei tästä juuri tule ainakaan itselleni assosiaatioita, vaan tämä toimii luonteikkaana jokapäivän ja -paikantuoksuna.

Miss Dior sitten on selkeästi naisellisempi chypre, setissä tämä edustaa kukkaista chypreä. Tämä tuoksuu selkeämmin viehättävän vanhanaikaiselle, pullokin on kuin isoäidin kampauspöydältä :). Miss Dior ei ole ollenkaan saippuainen, vaan chypre-ominaisuuksien lisäksi tosiaan viehkeän kukkainen. Miss Diorin kohdalla en ole muuten ottanut selvää, eroaako kaupan hyllyillä oleva tuoksu Perfumed Courtin samplesta, toivottavasti ei, ainakaan huonolla tavalla. Omistaisin niin mielelläni pullollisen tätä 1947 syntynyttä, epäilemättä vuosien varrella sormeiltua, mutta silti niin ihanaa tuoksua.

Syksy alkaa jo pian olla ohi, saa nähdä tuoko uusi vuodenaika uudet suosikit :).

perjantai 18. marraskuuta 2011

Häivähdys sinistä


Kunhan nyt halusin sutia jotain väriä perjantain kunniaksi.. värit nappasin vaatetuksesta. Aloitin rajaamalla silmät DuWopin "Blue Eyes" -paletin tummansinisellä rajausvärillä, sen päällä on saman paletin  yönsinistä luomiväriä, kuin myös alaluomella. Alaluomella ja sisänurkassa hopeaa myös DuWopin paletista. Keskellä luomea lähes pois häivyteltynä turkoosia vanhasta Anytimen "Sinitaivas"-paletista ja Goshin "Sea Me" -Effect Powderia. Häivyttelyyn, kulmaluulle yms. käytetty Make Up Storen "Muffinia". Ulkonurkassa keskitummaa harmaata vanhasta Golden Rosen paletista.

Kuvia sinisistä luomiväreistä täällä. 


Aurinko oli jo ehtinyt painua mailleen kun sain meikin valmiiksi, joten kuvien laatu on taas mitä on :(. Yllä keltaisia kuvia ja alla sitten punaisia.. 




tiistai 15. marraskuuta 2011

Muutama loppunut


Muutama rivi muutamasta loppuneesta tuotteesta.

Oriflamen Wonder Lash Mascara onkin jo varmaan lukijoille tuttu, olen sitä jo sen verran paljon hehkuttanut. Paras kokeilemani ripsiväri. Harja on aivan loistava (säilytin), toisen puolen lyhyillä kuminystyröillä ripsivärimassan saa siististi ripsien juureen, ja kampamaisilla kumipiikeillä lopputuloksesta saa siistin, erotellun ja pidentävän. Kuvia jäljestä löytyy blogista Oriflame-tagilla. Harmittaa niin, kun olen viikonloppuna poissa maisemista, enkä pääse tähän lähikoululle, missä on joku Oriflame-tapahtuma, olisin mennyt hamstraamaan tuota!

Mavalan Erittäin hellävaraista kynsilakanpoistoainetta olen käyttänyt ihan tyytyväisesti. Tällä hetkellä käytössä on Dependin ympäristöystävällinen aine, jonka hellävaraisuuteen uskon myös, mutta tällä Mavalalla oli kyllä paljon parempi käyttömukavuus. Depend kun on erittäin tahmeaa tavaraa. Kynnet muuten ovat paljon paremmassa kunnossa kuin ennen, mistä lienee sitten johtuu, mutta en valita!

Siitä ei ole kauaakaan, kuin kirjoitin hankkineeni Marilou Bion Gel Visage Nettoyantin, eli siis kasvojenpuhdistusgeelin. Tuubissa on vain 75 ml, ja kun välillä tuplapesin kasvoni tällä, ei purtilo kauaa kestänyt. Meikit kyllä lähtivät hyvin. Geelikoostumus vaahtosi hieman, mutta tuote ei ollut kovin kuivattava, joskus tunsin hienoista kiristelyä kasvoilla. Tuoksu on todella mieto, mistä paljon plussaa, en pidä voimakkaasti tuoksuvista ihonhoitotuotteista. Tämä putsari menee ihan kiva -kategoriaan, ihan passeli putsari, jota en pikkuisen pakkauskoon takia varmaan toiste ostaisi. Muistaakseni näistä Marilou Bio -tuotteista on Sanni ja Minna kirjoitelleet laveammin, jos sarja kiinnostaa :).

Weledan Tyrni käsivoiteen ostin elokuussa, pakkauskoko tässä oli 50 ml. Tämä kulki mukana käsilaukkurasvana, siihen se sopiikin hyvin, sillä tuote on ohuehkoa ja erittäin nopeasti imeytyvää. Talvea vasten voide olisi minulle jo liian kevyt. Tuoksu on pirteän hedelmäinen ja raikas, kuten tyrnituotteissa yleensä on. Nyt käytössä muuten on L'Occitane en Provencen shea-käsivoiteen lisäksi toinen Tyrni-käsivoide Blueberry Livingiltä, joka on koostumukseltaan hieman kermaisempaa, ja yhtä herkullisen tuoksuista kuin Weledakin.

Acqua di Parma Bagno alla Colonia olisi myöskin saanut kernaasti olla isommassa pakkauksessa, suihkugeelissä tällainen hieman miehekkään raikas sitruksinen ja yrttinen tuoksu vaan toimii! Olen muuten niin iloinen kun muru on innostunut käyttämään arkena Colonia- ja Colonia Intensa -miniatyyrejäni, ovat oikein ilahduttavan tuoksuisia cologneja :). Colonia on luotu jo 1916, ja se on ollut aikanaan suurien filmitähtien, niin miesten kuin naistenkin, suosikki. Colonia Intensa on vuodelta 2007.

torstai 10. marraskuuta 2011

Oscar de la Renta Esprit d'Oscar


Tuomitsin itseni kosmetiikan ostolakkoon loppuvuodeksi, joten esittelenpä loppukesän heräteostoksen: tämän vuoden uutuustuoksu Oscar de la Renta Esprit d'Oscar on päivitetty versio vuonna 1977 lanseeratusta muotitalon debyyttituoksusta Oscarista tai tuttavallisemmin  "Telarannan Oskarista", kuten Annan kauneustoimittaja Eeva-Helena Laurinsalo sitä kertoi 70-luvulla kutsutun. Keväällä ilmestyneessä omaa tuoksuhistoriaansa käsitelleessä jutussa hän kertoi, kuinka "ladonovenkokoinen" luottamusmies juoksi harjannostajaisissa perään kysyen mikä on tuo ihana tuoksu :D. Sain ostokseni kylkiäisenä pienen, söpön meikkilaukun, jossa oli miniatyyri-EdT ja vartalovoide Oscarista, joten pääsin kätevästi vertailemaan näitä kahta.

Oscar ei ollut minulle entuudestaan tuttu, eikä se tehnyt minulle hyvää ensivaikutelmaa. Joku kuvaili sitä Fragranticassa ikääntyneeksi. Valitettavasti en tunne eri kukkasia tarpeeksi hyvin eritelläkseni niitä tästä, mutta melkoisen tymäkkä ja kulmikas kukkakimppu tämä Oskari on, saippuaisuutta en onneksi havaitse. Sittemmin olen käyttänyt vartalovoidetta ja EdT:tä yöasuna, tuoksu on oikein pehmeä ja makea, ihanan imelä, ja sillä on hirmuisen rauhoittava vaikutus. Oscarista löytyykin laventelia, jolla tuollaisen efektin sanotaan olevan. Moni mainitsi tämän lapsuudestaan tutuksi tuoksuksi ja siksi rakkaaksi. Ikänsä puolesta tämä voisikin olla äitini tuoksu, vaan kun äiti ei ole koskaan innostunut hajuvesistä.

Oscarissa sulostuttavat aluksi Fragrantican mukaan appelsiininkukka, basilika, koranteri, galbanum, persikka ja gardenia. Sydämestä löytyy ylang-ylangia, jasmiinia, tuberoosaa, ruusua, rosmariinia, syklaamia, laventelia ja orkideaa. Pohjatuoksu koostuu opoponaxista, neilikasta, patsulista, santelipuusta, vetiveristä, laventelista ja pihkasta.

Minusta ainakin Esprit d'Oscarissa on paljolti samaa henkeä: kukkaista ja hunajaista makeutta, mutta hurjasti pehmennettynä ja puuteroituna. Tällä on sama äidillinen ja rauhoittava efekti. Tyyppinä tämä on mielestäni sovinnainen, pehmeä, hennon naisellinen, ehkä sellainen perinteisiä arvoja syleilevä nuori koti-ihminen?  Tuoksu ei silti ole ollut minulle arkinen, pullo on itseasiassa ollut hyvin vähällä käytöllä, sillä jotenkin hankinta-ajankohtaan ja tähän latautui jostain syystä jotain erityistä ja erikoisen hyviä fiiliksiä, enkä ole tohtinut "haaskata" tätä arkipäiviin. Varsinaisia juhlamenoja minulla on harvoin, mutta täytyy yrittää löytää muita aikoja ja paikkoja. Tänään laitoin tätä italiantunnille. 


Ensituoksun kerrotaan olevan sitruunainen: Amalfin sitruunaa, bergamottia ja sukaattisitruunaa. Aluksi säikähdin Esprit d'Oscarin sydäntuoksun voimakkaita valkoisia kukkia (egyptiläistä jasmiinia, appelsiininkukkaa ja tuberoosaa), ja hätäilin tehneeni pahan hutiostoksen. Pehmoinen ja lämmin pohjatuoksu onneksi rauhoittelivat pian, eli myski, heliotrooppi, tonkapapu ja vetiver. Makea puuterisuus on se juttu tässä tuoksussa, se on kyllä erittäin feminiininen, nimittäin ystävällisellä, lempeällä ja helpostilähestyttävällä tavalla. Mitään viileän leidin tuoksuja (tai sellaisiksi mieltämiäni siis) en osaisikaan käyttää. Esprit d'Oscaria myydään ilmeisesti vain EdP:nä, ja kuten myyjä teroittikin, yksi tai kaksi suihkausta riittää pölläyttämään puuteripilven ympärillesi. Pysyvyys on myös kiitettävä.

Mitkä ovat teille sellaisia tuoksuja, jotka ovat jotenkin erityisiä ja/tai rakkaita, vaikkeivät nyt ihan täydellisesti persoonaanne ja olemukseenne istukaan?


tiistai 8. marraskuuta 2011

Ihana Patricia Clarkson

kuva
Oletteko kiinnittäneet huomion tähän loistavaan sivuosanäyttelijään? Patricia Clarkson ihastutti minua Mullan alla -sarjan neuroottisen Ruthin taidehippi-siskon Sarahin roolissa, ja siitä lähtien on ollut ilo bongailla häntä mitä erilaisimpien elokuvien sivuosarooleissa, joissa tämä tähti todella loistaa!

kuva
Jo Patricia Clarksonin googlettaminen on melkoinen piristysruiske, ruudulle pläjähtää toinen toistaan nauravaisempia kuvia. Näin näyttelijätär kuvaa luonnettaan IMDB:n sitaatissa: "I think most people see me as much darker, more serious and possessing a certain gravitas, when I'm really quite insane. I guess I want everyone to see my insanity. I have a far more nutty and unpredictable side."

kuva
Tämä huikaisevan kaunis viisikymppinen loistaa sekä traagisina porvarisrouvina kuten Vicky Cristina Barcelonassa..

kuva
..poikaansa pettyneenä äitinä Sinä päivänä -elokuvassa..

kuva
..kuin tytärtään New Yorkiin seuranneena ja siinä sivussa itsensä löytäneenä hulvattomana äitinä Whatever Worksissa..

kuva
Patricia Clarkson tekee minuun aina suuren vaikutuksen oli rooli sitten kuinka pieni tahansa, kuten itsenäisenä rakastajattarena Kauneuden vallassa.

"I go where I need to go. If I need to look glamorous or spiffy or young, or battling cancer, or a drugged-out and hippie type, it hopefully will be projected in my face. That's the beauty of acting: hopefully it comes through. It's not about hair and makeup, a different color of hair. It's about being malleable. I just always hope it's going to work because you never know."

Ketkä ovat sinun suosikkejasi sivuosanäyttelijöistä?

lauantai 5. marraskuuta 2011

MNY my PENCIL 010 ja nutturakampaus


Rae Morrisin kirjassa Express Makeup oli monta silmämeikkiä, joissa pääideana oli käyttää ruskeaa silmänrajauskynää. Tajusin, että minultahan sellainen puuttui. Rajaustuotteita nyt on kertynyt varmaan jo yli oman tarpeen, joten en ollut valmis sijoittamaan siihen kovinkaan paljoa, suuntasin siis Tarjoustaloon. Lumene Natural Codelta minulla on oikein kelvollinen musta silmänrajauskynä, ajattelin että ehkä merkiltä löytyy hyvä ruskeakin. No Tarjoustalossa ei ollut tarjolla testerikappaletta siitä, joten valitsin MNY:n nelisen euroa (!) kustantavan my PENCILIN (sävynumero "101"). Enkä joutunut katumaan, katsokaa nyt itse miten pigmenttinen se on!


Sävy on todella tumma, eikä liian punertava. Koostumus on pehmeä, muttei sotkeva.


Ruskea sopii siitä hyvin rajausväriksi, että se syventää katsetta melkein huomaamattomasti ja sulavasti, musta voi pompata liikaakiin esiin esim. hyvin vaaleat piirteet omaavalla. Tässä arkimeikissä luomivärinä Lumenen "Hyvästit kesälle" -duon molempia sävyjä: vaaleata persikkaa ja vaalean ruskeaa, varjostus tosin tässä kuvassa ei oikein erotu. Se on kuitenkin ahkerassa käytössä oleva arkimeikkipalettini.


Loppuun vielä päivän kampaus. Kävisi vaikka juhlakampuksesta, mutta tämä on kuitenkin todella helppo tehdä! Suihkutin illalla hieman pestyt, hieman nihkeät harjatut hiukset Fudgen Liquid Erektillä (huumaavantuoksuinen muotoilu- ja suoristussuihke) ja tein yöksi paljon pieniä sormikiharoita, noin pari-kolme senttiä halkaisijaltaan. Niiden pääpaino oli päälaella, aivan hiusrajaan niitä ei kannata välttämättä tehdä, ettei näytä ihan sähköiskun saaneelta. Aamulla avasin kiharat, tulos näyttää aika afrolta, mutta se on tarkoitus harjata haluamansa loivuiseksi. 

 

Keräsin sivuhiukset kuriin pinneillä, ja "nutturan" tein käytännössä vain sörttäämällä hiukset kasaan ja kiinnitin muutamilla pinneillä. Suihkin lakkaa. Siinä se.


Olen tehnyt tällä tyylillä juhlakampauksia jo varmaan kymmenen vuotta. Tämä lookki on ehkä vähän tätimäinen varsinkin omilla piirteilläni ja silmälasini huomioonottaen, mutta tykkään tästä silti niin kovasti! Muodosta tulee hieman mieleen antiikin kreikkalaiset kampaukset, ja J. W. Waterhousen maalausten naiset. 

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Henkilökohtainen hygienia

Postaus on nimetty yhden aiheeseen liittyvän mainion geokätkön mukaan :D.

Olen ehkä joskus maininnut, etteivät vartalotuotteet ole kosmetiikassa ykköskiinnostuksenkohteitani, siihen nähden rasvoja ja suihkugeelejä on kertynyt ihmeen monta.. Suihkukaapista meinaan löytyy valinnanvaraa..


Athena's Mediterraneo Organic Olive Shower Gel irtoaa Anttilasta muistaakseni alle viidellä eurolla, tämän tuoksu on mieto ja miellyttävä. Raikas, muttei halvan synteettisellä eikä sporttisella tavalla. Vaahto on hillittyä, minulla ei ole kovin kuiva iho kuin sääristä, mutta ainakaan minusta tämä ei tunnu niin kuivattavalta kuin sellaiset supervaahtoavat geelit. Valmistajakin lupailee tämän sopivan herkälle iholle.

L'Occitane en Provencen Almond Shower Oil tekee suihkuhetkistä ihania suloisella mantelintuoksulla ja ylellisellä veden kanssa emulgoituvalla suihkuöljyllä. Tuoksu jää joksikin aikaa iholle suihkuttelun jälkeenkin. Minulla on tästä pieni näytepullo, tämä on sen verran arvokasta suihkutuotteeksi (18,50€/200 ml), että olen arkaillut täysikokoisen pullon ostamista. Lentokentältä olisi toki saanut tätä hieman halvemmalla. L'Occitanelta löytyy manteli-sarjasta myös monta muuta tuotetta, kuten vartaloöljyä ja -voidetta.

Yves Rocher Jardin des nymphes -suihkugeeliä en enää löytänyt YR:n sivuilta, sarja taitaa olla limited edition. Kävin tuoksuttelemassa Yves Rocherin hajuvesiä, ja tämän niminen ihastutti raikkaudellaan. Sillä reissulla päädyin sitten ostamaan suihkugeelin alle kahden euron hintaan. YR:llä nämä suihkusaippuat eivät tosiaan kovin arvokkaita ole, ja valikoima on todella laaja. Selailin nettisivuja, ja bongasin ainakin mantelin ja kahvinpapujen tuoksuiset suihkusaippuat, nam!


Kirjoittelen taas parista deodorantista, niidenkin osalta tykkään kokeilla uusia tuotteita, mikä on helppoa kun ne tuppaavat kulua aika nopeasti loppuun. Jälleen yksi hyvä ja yksi huono. Kokeilin Charming Nails -blogin suosituksesta Santen Roll-on Deodorant Açai Energyä, korkkasin sen syyskuussa Kroatian matkalla. Valitettavasti tämäkään luonnonkosmetiikkadeodorantti ei pitänyt hienhajua poissa. Ei sen vaikutus ollut ihan olematon: haju ei levinnyt aivan vallattomasti kuten deodorantittomana, mutta itse tuoksahduksen kyllä havaitsi. Tuotteen tuoksu on miellyttävä: mieto, pehmeä ja hitusen makea. Näistä luonnonkosmetiikkadödöistä täytyy muuten sanoa, että pitävyys paranee huomattavasti, kun pitää huolen, että kainalot ovat aivan ehdottoman putipuhtaat deodoranttia laittaessa. Epäilen myös, että pulloon joutunut lika pilaa tuotetta ja sabotoi sen toimivuutta.

Santea on vielä rutkasti jäljellä, kun ostin tilalle Erisanin alumiinittoman deodorantin, jonka pitävyys on aivan toista luokkaa. Tuote lupaa olevansa hellävarainen, siltä se myös minusta vaikuttaa. Ei aiheuta minkäänlaisia kutinoita eikä ärsytystä. Varmaan tästä syystä olen alkanut etsiä toimivaa luonnonkosmetiikkadödöä, kun tavisdeodorantit vaikuttavat niin tujulta kamalta. Hajusteettomuudesta monta plussaa!

tiistai 1. marraskuuta 2011

Lokakuun lempparit


Löysin vihdoin ja viimein pitkän ja tuskaisen jahdin jälkeen itselleni nätit, käytännölliset sekä toivottavasti kestävät ja laadukkaat talvikengät, nimittäin Clarksin mustat Meg Gracet. Malli on siro ja naisellinenkin, mutta sopivan arkiset, jotta ne on helppo vetäistä sen kummempia ajattelematta tai mätsäilemättä aamuisin jalkaan. Ostin nämä Makkaratalon Clarks-liikkeestä, jonka asiakaspalvelulle antaisin ison kasan risuja! Myyjälle oli asiakaspalvelu ilmeisen vastenmielistä, vieläkin välillä tulee noita kenkiä jalkaan vetäessä mokoma epämiellyttävä ostotapahtuma mieleen :(.


Kuvan lyhythihainen sininen, kuviollinen paita on kesästä lähtien kuulunut ehdottomiin suosikkivaatekappaleisiini, näytti hyvältä myös shortsien kanssa. Mielestäni siinä on hieman 50-luvun henkeä!? Suosikkipaita löytyi Weekdayn second hand -puolelta, josta olen muutenkin tehnyt kivoja löytöjä. Kuvan harmaa villahamekin taitaa olla sieltä.


Lokakuussa ollaan reippailtu paljon ihanassa syksyisessä luonnossa, kätköilyhän meidät sinne on vienyt, mistä olen iloinen! Kätköily näyttää niin paljon hienoja paikkoja, minne ei muuten välttämättä älyäisi vääntäytyä! Oma kotikaupunkikin näyttäytyy hieman eri valossa. Lokakuussa kätköilyssä on ollut myös sosiaalinen aspekti: purkeilla on ollut ihmeen vilkasta, ja alkukuusta kätköilimme Hämeenlinnassa vanhempieni kanssa, jotka olivat touhussa mukana innosta puhkuen :). Yllä olevat kuvat ovat pääkaupunkiseudulta. Anoppilassa kävin taasen sienimetsällä, hyvin maastoutuneiden suppisten etsinnässä oli samaa löytämisen riemua :D.


Löysin sarjakuvat muutama vuosi sitten naisten ja tyttöjen pitämien sarjakuvablogien kautta. Toki luin lapsena Hevoshullua, Aku Ankkaa ja Mustanaamiota, mutta lapsuuden jälkeen ei tullut oikein mitään kiinnostavaa vastaan muutamia fantasiasarjakuvia lukuunottamatta. Joko tarinat tai piirrosjälki eivät napanneet. Uusissa kotimaisissa naisten piirtämissä sarjiksissa sen sijaan nämä molemmat ovat kohdallaan. Blogeissa on usein päiväkirjamaisia sarjakuvia tai ne ovat muuten omakohtaisia, tai esim. Tiitu Takalon (joka puolestaan ei halua sarjakuviaan nettiin ollenkaan) kohdalla niissä viehättää kantaaottavuus. Suurin osa lukemistani sarjiksista on aika kevyitä ja huumoripitoisia, mutta todella elämänmakuisia! Monen sarjisbloggaajan kanssa on myös jotain yhteistä, jos ei muuten niin sitten arvoissa ja mielipiteissä. Jupun lisäksi suosikkejani ovat esim. Grezen ja HannaV. Tänä vuonna en päässyt sarjisfestareille köyhtymään, mutta vingutin kirjastokorttia saadakseni käsiini Jupun toisen albumin Koirapuistojen nainen. Esikoinenhan on siis Baarien nainen. Sarjakuvat kertovat siis Jupun elämässä tapahtuneista sattumuksista aivan hulvattomalla huumorilla! Muistellaan lapsuutta, kerrotaan omintakeisten sukulaisten edesottamuksista, ja ihan Jupun arjesta parisuhteineen, ystävineen ja eläimineen. Varsinkin eläinjutut Jupu hallitsee, katsokaa vaikka:

kuva
Urtekramin Ecocert-sertifioitu She Butter Lip Balm on ollut kovassa käytössä. Koostumus tuntuu tosi kovalta, ja aluksi vaikuttaa, ettei tuotetta irtoa ollenkaan. Oikeasti se levittyy ihan hyvin huulille, ja tuntuu todella kosteuttavalta. Ainesosalistasta löytyy tällaisia hyvin luonnollisen oloisia asioita:
Olive oil*, bees wax, cocoa butter*, jojoba oil*, shea butter*, green tea extract*, vegetable vitamin E, vanilla extract, pomegranate seed oil*. Nothing else. * = Organic farming. Lähde Urtekramin sivut.