maanantai 7. tammikuuta 2013

Miten voi säilyttää nuoruutensa


HelMetin asiasanahaun avulla löytyi tällainen pieni helmi: kauneudenhoito-opas vuodelta 1919! Kirjasta ei selviä alkuperäisteoksen nimi, mutta tekstistä paljastuu, että kyseessä on käännös, ehkäpä brittiläisestä teoksesta?


Minusta näitä vanhoja kauneuskirjoja ja muutenkin menneiden aikojen kauneudenhoitomenetelmistä lukiessa on kiinnostavaa vertailla ajan tuomia muutoksia tekniikoihin ja asenteisiin. Esimerkiksi tässä kirjassa painotetaan osittain aivan samoja asioita kuin tämän päivän meikkioppaissa ja naistenlehdissä: riittävää unta, liikuntaa, raitista ilmaa, terveellistä ruokavaliota ja vedenjuonnin tarpeellisuutta.

"Meidän rauhattomana aikanamme on unettomuus hyvin laajalle levinnyt ja yleinen sairaus, eikä mikään ole ajanpitkään ulkomuodolle sen vahingollisempaa. Iho menettää raikkautensa, silmät loisteensa ja koko hermosto kärsii siitä."

"Kun hermot rasittuvat, katoaa silmien kirkkaus ja huulien ja poskien kukoistava väri, mitä monenlaiset keinot kyllä voivat jonkunverran peittää, mutta eivät koskaan korvata. Nuorekas ulkomuoto vanhemmallakin iällä on terveitten elämäntapojen suoma palkinto. Raitis ilma huoneissa yöllä ja päivällä, päivittäiset kylvyt tai pyyhkeet, kohtuullisuus ruuassa ja juomassa, sopiva ruumiin liikunto ja, kuten sanottu, tarpeellinen uni ovat aivan välttämättömät."

Ennen kuin tarttuu meikkisuteihin, kannattaa siis huolehtia siitä, että perusasiat ovat kunnossa!

"Ennen kuin naiset turvautuvat kaunistuskeinoihin peittääkseen ihonsa puutteita, pitäisi heidän koettaa parantaa niiden syvempi ja varsinainen syy. Niinkauan kun se on olemassa, hyödyttää varsin vähän hieroa punaa poskiin tai peittää sairaaloista ihoa puuterilla tai juoksevalla maalilla."


Tietenkin myös kaunis ja viehkeä käytös ovat olennainen osa yleisvaikutelmaa! Kirjassa annetaan reseptejä myös mm. kuivien ja nihkeiden, hikoilevien käsien hoitoon ja kynsipuuterin valmistukseen, mutta ensin korostetaan tietenkin kauniiden kädenliikkeiden merkitystä.


Tämän päivän välillä hysteerisiksikin yltyvät alumiini-, parabeeni- ja hiusvärikeskustelut mielessä on jännä lukea kirjan varoituksia kauppojen vaarallisesta kosmetiikasta. Kirjassa neuvotaankin sekoittamaan kauneudenhoitoaineet itse, esimerkiksi hiusväriohjeita on lukuisia. Toisaalta itsekin sekoittelen hiusvärini nykyään keittiössä mm. kirjassakin mainitusta hennasta.


Myös salisyylihappo mainitaan taistelussa ihomatoja vastaan! Manteliöljykin löytyy omasta jääkaapistani ihan pelkästään ihonhoitoa varten :).

"Ihovoidetta, joka sisältää vahaa tai valaskalanrasvaa on vältettävä, sillä animaliset rasva-aineet tukkeavat ja laajentavat huokosia. Kasviöljyt kuten manteliöljy j. n. e. ovat parempia. Makeaa maitoa tai kermaa voi myöskin käyttää hyvällä menestyksellä. Erittäin vaikeissa tapauksissa on vaikuttava keino hieroa taudinalaisia paikkoja hyvin sotketulla ja vatkatulla seoksella, mikä sisältää salisyylihappoa 25 gr ja valkoista vaseliinia 25 gr."

Harmi, ettei INCI-tietouteni ole kovinkaan kummoista, olisi ollut mielenkiintoista arvioida kirjan reseptien vaikuttavuutta. Nykyäänkin toki julkaistaan erilaisia kotikosmetiikan valmistusoppaita, täytyykin tutustua johonkin sellaiseen :).


Erilaisten itsevalmistettujen seosten lisäksi kirjassa ehdotetaan hierontaa useankin kosmeettisen murheen ratkaisukeinoksi, eikä se tietenkään nykyäänkään ole mitenkään passé. 



Hajuvedet, kuten eau de cologne sisältyvät useisiin kirjan resepteihin, mutta niille omistetaan tietenkin myös ihan oma lukunsa ja tunnustetaan niiden valta.

"Oman mielihajuveden valitseminen ja käyttäminen osoittaa hienostunutta persoonallisuutta. Kuten tiedämme, ei mikään ole niin omiaan herättämään eloon muistoja, iloisia tai surumielisiä, kuin vanha tuttu tuoksu."

Meikkipussi taisi olla 1910-luvulla melko pieni, ehostuksesta on kirjassa vain muutamia mainintoja. Silmämeikki on kirjoittajan mielestä ok, huulien maalaaminen sen sijaan hyvän maun vastaista.

"Silmäripsien ja kulmakarvojen mustaaminen kiinalaisella tuschilla, pienen pensselin avulla, on vaaraton kaunistuskeino. Kulmakarvojen kasvua edistää pienellä harjalla harjaaminen aamuin ja illoin sekä pienellä vaseliinihiukkasella hierominen illoin."

"Huulien värjäämisen tuomitsee hyvä maku ja terve mieli kokonaan, sillä kalpeat ja verettömätkin huulet näyttävät paremmilta kuin keinotekoisesti maalatut."

Ulkoasuunsa voi jokainen vaikuttaa lähtökohdista huolimatta silti merkittävästi:

"Kenenkään naisen ei tarvitse nykyaikana olla ruman. Hyvällä vartalolla, hienolla hipiällä, hyvin hoidetuilla hiuksilla, käsillä ja hampailla ja maukkaalla puvulla voi sellainenkin, jota luonto on kohdellut enimmän äitipuolen tavoin, tehdä miellyttävän vaikutuksen".

2 kommenttia:

Rissa99xo kirjoitti...

Niin noihin aikohin huuliaan maalasivat varmaan lähinnä maksetut naiset. Mutta jännää, että minä käytän tänäkin päivänä vaseliinia silmäripsien hoidossa.

hellin kirjoitti...

Rissa, niin se taisi olla, mm. Hollywood kai sittemmin pikkuhiljaa muutti asenteita..
Mahtavaa kuulla tuo vaseliini-juttu, oli niin hauska bongailla yhtäläisyyksiä nykypäivään tuota kirjaa lukiessa!