Näytetään tekstit, joissa on tunniste asusteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste asusteet. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Pääasioita


A) Tukalleni tehtiin kampaajalla vihdoin jotain uutta! Väri pysyi samana, mutta pyysin hiukan a-linjaista leikkausta kevyin kerrostuksin. Näytin kampaajalle tätä Ihanat hiukset - Fab Hair -blogin kuvaa. Kyseistä blogia pitää kampaaja Mirka Tarvainen. Oman tukkani leikkasi ja kasvivärjäsi Anna-Maria Parturi-Kampaamo Tixissä.

Olen tosi tyytyväinen, tosin vähän vaikuttaa siltä, että tätä tukkaa pitää vähän laittaa, ellei sitten pidä sitä ponnarilla. Erityisen kiva siitä tulee, kun tekee hieman laineita. Kuva on otettu päivän päätteeksi, joten hyvin pysyivät muotoilurautalaineet :).


B) Kauneusmessuilta löytyi Weecosin osastolta tällainen ihana Papu Design -merkkinen ohut trikoinen kääntöpipo. Toinen puoli tässä on musta. Papu Designilla on myös upeita rusettipipoja. Näitä ja vaikka mitä muuta kestävää muotia myydään Weecosin verkkokaupassa.

Edit. Sunnuntain messuilukuvia voi käydä katsomassa blogin Facebook-sivulta, en niitä kännykkäkuvia viitsi tällä kertaa blogiin laittaa.

maanantai 20. lokakuuta 2014

Sunnuntain I love me 2014 -messutunnelmia


Messuilin vielä toistamiseen sunnuntaina tätini kanssa, jälleen olimme useita tunteja messuilla, mutta siltikään emme ehtineet käydä kaikkea läpi :D. Sunnuntaina minulla oli kamera mukana, tosin erillissalama olisi ollut paikallaan..


Aloitimme muotipuolelta, ensimmäisenä kiinnitin huomioni näihin Terhi Pölkin kenkiin. Terhi Pölkki valittiin Elle Awardseissa Vuoden asustesuunnittelijaksi! Merkin kengät valmistetaan ekologisesti ja kestävän kehityksen periaattein Suomessa ja Portugalissa kasvivärjätystä nahasta (nahkojen käsittely voi pahimmillaan olla luonnolle ja työntekijöille erittäin haitallista).  Kenkulit miellyttävät silmiäni kovasti!

Muuten muotialue ei herättänyt sen kummempaa innostusta. Panin kyllä muutaman muunkin kotimaisen merkin korvan taakse, esim. MyOlssonin, joka valmistaa käsin näpsäköitä mekkoja, sekä Lumoan-merkin, jolla on kivoja pitsisomisteisia paitoja, mekkoja ja tunikoita. Täytyy kyllä sanoa, että esim. Design Market ja Fashion Stock Salesit ovat olleet mielestäni "muotimielessä" paljon kiinnostavampia kuin I love me -messujen muoti-osasto.


Kuuntelimme muutamia luentoja ja haastatteluja, mm. Virpi Mikkosen tarinointia sokerittomasta ja gluteenittomasta leivonnasta. Haastattelijalla oli erittäin hyviä ja haastavia kysymyksiä Mikkoselle mm. hänen käyttämistään erikoisista raaka-aineista, niiden saatavuudesta ja hinnoista. Minussa ei ole pisaraakaan ruokahifistelijää eikä oikein minkäänlaista muutakaan intohimoa ruokaa kohtaan, mutta Mikkonen sai kyllä tuon sokerittoman leivonnan kuulostamaan helpolta ja hauskalta. Katsokaapas esim. tämä messuillakin näytetty video kolmen raaka-aineen pikkuleivistä! Häneltä on tulossa kirja joulukuussa, joka olisi kyllä erittäin hyvä lahjaidea..

Kuvassa on Mikkosen sijaan Fortbildningscentrum Prakticumin henkilö, joka haastatteli ekokampaaja Mia Pihlastoa. Ekokampaajia koulutetaan siis täydennyskoulutuksena (9 kk, 30 opintopistettä) Helsingissä ja Kuopiossa, tähän mennessä heitä on valmistunut jo reilu 200. Jotta voi tituleerata itseään ekokampaajaksi, on edellytyksenä jäsenyys Suomen Ekoyrittäjät - SEY ry:ssä. Toki kampaaja voi tehdä työtä sekä tavallisena kampaajana, että ekokampaajana, tai pelkästään ekokampaajana. (Itse olen törmännyt molempiin.) 

Ekokampaajan ammattiin kuuluu vahvasti käsityöläisyys - monet sekoittavat värit itse, joskin joitain valmiita sekoituksia on myös saatavilla. Monien ekokampaajien valikoimiin kuuluu intialainen päähieronta, energialeikkaus, merilevä- ja savihoidot. Pihlasto kertoi, että merilevähoidoilla voidaan esim. kirkastaa vaaleita hiuksia ja puhdistaa hiuksia epäpuhtauksista. Rhassoul-savi puhdistaa ja korjaa hiusta. Sitä voi käyttää tietysti kotonakin, sellaisenaan tai sekoitettuna esim. teehen, jogurttiin tai shampooseen.

Kasvivärjäyksien mahdollisuuksista kerrottiin, että vaalentamaan niillä ei pysty, mutta kylläkin kirkastamaan sekä tuomaan kullanvaaleaa sävyä. Harmaat niillä pystyy saamaan peittoon. (Ekokampaaja on saanut omat harmaani täysin peittoon, kotona Santen Terra-sävyllä värjätessäni ne jäivät näkyviin vaaleampana kohtana). Kasviväri on hiukan läpikuultava ja värjäystulous on normiväriä pitkäkestoisempi, kun ero oman hiuksen sävyyn ei ole niin jyrkkä tyvikasvun myötä. Tämä on omakin kokemukseni ja syy miksi olen kasviväriin niin tykästynyt. Suomen ekokampaajat löytyvät tästä listasta.

Ekokampaajien jälkeen lavalle astui Pro Luonnonkosmetiikka ry:n puheenjohtaja Ann-Mari Patshijew, mutta hänen tietoiskunsa oli suunnattu enemmän heille, joille luonnonkosmetiikka on vielä vieras käsite, enpä siis oppinut siitä juuri uutta. Hän kyllä kehoitti ottamaan yhteyttä yhdistykseen, jos on jotain kysyttävää luonnonkosmetiikasta, eli sinne vain viestiä laittamaan!
 

Luentojen ja välipalan jälkeen kiertelimme luonnonkosmetiikkaosastoa, tätini kävi The Natural Goods Companyn kassalla kolme (!) eri kertaa, sen verran laaja osasto täynnä hyviä tarjouksia heillä oli! Myynnissä oli kivoja lahjapakkauksia, joita hän osti joululahjoiksi. Minuakin olisi houkuttanut esim. nuo Mádaran uudet ihoöljyt, jollaisen olisi voinut ostaa noin kympin normaalihintaa edullisemmin, mutta täytyy ensin käytellä edellisiä kasvojenkosteuttajia alta pois. Luonnonkosmetiikka kun ei säily loputtoman kauan.


Cocovilla oli erittäin suuri osasto, jolla nautimme tällaiset smoothiet. Tädin marjapirtelö oli jopa ihan hyvää, mutta oma viherversioni yhtä omituisen makuista kuin näköistäkin.


Nämä Castelbelin vartalo- ja tuoksujutut menivät minulta perjantaina ihan ohi.. mielettömän kauniita pakkauksia, näistä moni sisustusihminen varmasti innostuu!


Dermalogican osastolla tehtiin taas Facemapping-ihotyypinmääritystä, johon en itse osallistunut, mutta oli kiva päästä tutkailemaan merkin valikoimaa tarkemmin. Telineissä oli tuotteet esillä selkeästi sarjoittain. Meet Dermalogica-tutustumispakkausta myytiin hyvällä alennuksella, 30 euron hintaan.


Sunnuntaina en kerta kaikkiaan uskaltanut enää mennä Cesar'sin pisteelle, mutta nappasin kuvan Dollish Polishin ja suomalaisten bloggaajien yhteistyönä tekemistä lakoista. Charming Nailsin Charming Starry Sky on näköjään tehnyt hyvin kauppansa! Minun lakkalaatikossani majailevat jo entuudestaan Sonnlight Star ja Unicornification.


Zoyaakin ostin jo perjantaina ja tyydyin vain näppäämään kuvan näistä ihanuuksista!

Etualalla Susanna Holm
Yksi messujen kohokohdista on aina bodypaintingin ja maskeerauksen SM-kisat, sunnuntaina kisattiin jälkimmäisessä sekä oppilas- että ammattilaissarjassa. Tässä on menossa ammattilaissarjan viimeiset minuutit.


Tänä vuonna oppilassarjan teema oli "Satujen sankaritar" ja ammattilaisilla "Supersankarit - hyvät, pahat ja rumat". Kuvassa työskentelee Marjo Hakala eli Maano, jonka videota kilpailutyön valmistelusta voi katsoa hänen vlog-kanavaltaan.


Oppilassarjassa oli hurjan paljon osallistujia! Yksi osallistujista oli tuttu, Mizz Annie, jolla oli mallina Lazy Dynamite -blogin Nekku :). Valitettavasti he ovat kuvassa juuri juontajan takana!


Voittajakolmikko näytti tältä, vasemmalla on siis kolmanneksi sijoittunut Heidi Kurvinen, keskellä Saara Anttila ja oikeanpuolimmaisin on voittaja Jenni Korhonen. Tuomarointi on varmasti ollut hurjan hankalaa hommaa! Suuret onnittelut kärkikolmikolle!


Ammattilaissarjan teema oli mielestäni siitä mukava, että malleina oli sekä naisia, että miehiä. 


Molempien sarjojen satoa katsellessani olisin toivonut kuulevani edes muutaman sanan ideoista lopputulosten takana. Itse en ainakaan tunne populaarikulttuuria niin hyvin, että olisin tunnistanut kaikki luodut hahmot. 


Voittaja ja toiseksi tullut (kuvassa, Milja Korpela), saivat samat pistemäärät, voittaja ratkaistiin päätuomarin antamalla lisäpisteellä.


Voittajakolmikko. Voittaja Jessica Rosenberg on siis keskellä. Onnittelut!! Kolmanneksi tuli Tiia Rautio.

Kaikki tulokset voi käydä katsomassa Suomen Maskeerajat ry:n sivuilta

Ihan mahtavat teemat tänä vuonna, luulisin, että olivat antoisia myös osallistujille!?!


Sunnuntaina en onneksi enää törsännyt kauheasti, Mereneidiltä ostin muutaman kynsikiekon swatchausta varten ja Lieracilta täsmätuotteen näppyjen hoitoon.

Huh, tulipa siinä kuvaa ja tekstiä :).

Kävittekö te katsomassa jompia kumpia kisoja? Entä kuuntelemassa luentoja?

edit. Tekstiä muokattu 22.10.2014, lisäsin kisojen voittajien nimet tekstiin. 

torstai 30. tammikuuta 2014

Tammikuun suosikit


Olen tehnyt edellisen kuukauden suosikit -postauksen viime vuoden maaliskuusta, mutta meinasin nyt uuden vuoden kunniaksi palata näiden pariin. YouTuben kauneuskanavillahan näitä kuukauden suosikkeja listaillaan myös ahkerasti.

Suosittu Freemanin Pineapple Enzyme Mask on majaillut kylppärinkaapissani jo ties kuinka kauan (pakkauskin on ehtinyt uudistua), nyt puteli vetelee viimeisiään ja olen käytellyt sitä säännöllisesti kerran viikossa. Sain Sallan Miss Piggy's Pearl -blogin ihonhoitorutiinit-postauksesta hyvän vinkin: nämä ei-päivittäin tapahtuvat kauneudenhoitorutiinit kannattaa pyhittää tietyille viikonpäiville, niin muistaa hoitaa ne säännöllisesti. Niinpä olen naamioinut itseäni maanantaisin ja iho on tykännyt! Monethan käyttävät tätä tuotetta yhdessä murskatun aspiriinin kanssa, minulta ne loppuivat jokunen tovi sitten ja totesin, että tuote toimii oikein hyvin yksinäänkin! Epäpuhtaudet talttuvat, iho näyttää raikkaammalta ja tasaisemmalta. Pakkaustekstissä sanotaan näin: "Facial Enzyme Mask on kasvoille käytettävä entsyyminaamio, joka sisältää ananasuutetta ja AHA-happoja. Kuorii hellävaraisesti, kosteuttaa kevyesti, jättää ihon pehmeäksi ja kimmoisaksi." Freemania myydään ainakin Sokoksissa, toivottavasti ananasnaamio löytyy vielä hyllyiltä, vaikka verkkokaupasta en sitä onnistukaan bongaamaan.

Toinen huippuedullinen suosikki on ollut Yves Rocherin Jardins du Monde Californian Almond Shower Cream, ihan vaan herrrkullisen mantelintuoksunsa takia. Ja tämänkin pakkaus on muuten ehtinyt uudistua, toivottavasti sisältö on edelleen samaa tuoksuautuutta! Yves Rocherilta löytyy muuten myös Ecocert-sertifioituja luonnonkosmetiikan suihkutuotteita pikkurahalla :).

Luonnonkosmetiikan joulumyyjäisistä ostamani Laveran Rose Garden Hand Cream on kulkenut käsilaukussani, se on kolmesta kokeilemastani Laveran käsivoiteesta täyteläisin ja kosteuttavin. Hyvä ajoitus siis tämän käyttöönotolla. Nyt talvipakkasilla tosin tuntuu, että mikään kosteutus ei ole kuivuudesta karheille ja jopa haavaumilla oleville käsille tarpeeksi. Rose Gardenin tuoksu on vieno, luonnollinen, ihanan mehukas. Rose Garden -sarjassa on myös muita tuotteita, mm. deodorantti, vartaloöljy ja -voide.

En ole enää ollut niin intohimoisen kiinnostunut esim. uusista tuoksuista, mutta kylläkin onnellinen ihanaakin ihanamman tuoksukaapin omistaja :). Viime aikoina on ollut mukavampi käyttää samaa tuoksua useampana päivänä peräkkäin, eikä tuoksua joka päivä erilaiselta. Tammikuun käytetyin tuoksu oli Chanelin eksklusiivilinjan (myydään lähinnä Chanelin putiikeissa) suhteellisen uusi tulokas nimeltään 1932. Se on kuin light-versio lempituoksustani 31 Rue Cambonista. Aluksi minua tökki sen keveys, mutta täytyy sanoa, että nyt sydäntalvella on ollut ihana käyttää tällaista keväistä, kevyttä kukkaistuoksua. Siinä on myös juuri sopivasti pehmeyttä. Tuoksufoorumilaisten kanssa kimpassa hankitusta pullosta dekantoitu siivu on tullut kohta suihkittua loppuun. Kestoltaan 1932 on melko heikko, siksipä en edes harkitse tyyriin kokopullon hankintaa, varsinkin kun tosiaan omistan sen isosiskon.

Tuoksuista puheen ollen, käykääpä kurkkaamassa Pumpulipupun postaus hänen talven tuoksusuosikeistaan!


Tammikuussa kynsipostauksia on ollut normaalia enemmän, ihan siitä syystä, että innostuin kovasti kynsilakoista CesarsShopin bloggaajaillan jälkeen. Lähes kaikki kuukauden kosmeostoksetkin olivat kynsilakkoja :D. Paras ostos oli ehdottomasti Norjasta tilattu sika säkissä! Minua ei ole edes haitannut se, että lakat eivät pysy kynsilläni kovin hyvin, sillä olen tarttunut lakkapulloihin innolla lähes päivittäin :). Yritän kovasti vastustella kiusausta hankkia leimaustarvikkeet, sillä en tarvitsisi enää yhtään kosmetiikkaan liittyvää rahareikää lisää..


Kuun kivoimpia iltoja oli Pandan 25-vuotissynttärinsä kunniaksi järjestämä kosmetiikkabloggaajien miitti, johon en valitettavasti äkännyt ottaa kameraa mukaan. Panda oli yllätyksekseni hommannut myös sponsoreita, ja päivänsankarin lisäksi myös vieraat päätyivät lahjottaviksi. Goodie bagista löytyi vaikka mitä ihanaa, joista tulen varmasti kirjoittamaan kevään mittaan, mutta minulle kaikkein tarpeellisin asia oli ehdottomasti Glitterin lahjoittamat kosketusnäyttösormikkaat. Mustavalkoraidalliset sormikkaat ovat melko paksut ja sisäpuolelta ihanan pehmoiset, sormet ovat pysyneet näissä lämpiminä näillä kovillakin pakkasilla. Ja mikä parasta, älypuhelimen räplääminen onnistuu näillä oikein mainiosti! En tiennyt tarvitsevani tällaisia, mutta ovat oikein kivat, niin voi tappaa aikaa vaikka blogeja lukemalla kun venailee taas rauhassa lähijunaa..


Varsinkin alkukuusta oli kova lukuinnostus, luin myös pari kivaa kosmetiikka-aiheista pientä kirjaa..


Rauno Lahtisen Saippuaa! Puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa käsitteli kosmetiikan, hygieniatuotteiden sekä kodinhoitoon liittyvien tuotteiden ja niiden mainonnan historiaa, kirjan esimerkkimainokset olivat pääosin 1920-1940 -luvuilta. Hauskaa, miten samantyyppisiä (katteettomia) lupauksia mainokset vilisivätkään jo vuosikymmeniä sitten. Onneksi esim. kosmetiikkalainsäädäntö on nykyään aivan eri luokkaa, eikä suorastaan vaarallisia tuotteita saa kaupitella samalla tavalla. Naisen aseman muutoskin tuli esille mainosten kautta, esim. 30-luvun deodoranttimainoksissa peloteltiin, että "jäät ilman miestä ja saat potkut, jos et käytä MUMia".


Sarah Jane Downingin Beauty and Cosmetics 1550-1950 laukkoo läpi kosmetiikan historian vuosisatojen yllättävän analyyttisesti, ja silti tämä noin 60-sivuinen pieni kirjanen on täynnä kiehtovia anekdootteja ja upeita kuvia. Oman kappaleeni tilasin Adlibriksestä alle kympillä.

torstai 11. heinäkuuta 2013

Heinäkuun LivBoxin hyvä ajoitus


Meikäläinen vanheni tänään taas vähäsen lisää, ja mies huomioi synttärini mukavasti. Hän tuli kotiin lahjaksi toivomani Fjällrävenin Kånken-repun kanssa, jonka sisällä oli vielä usempi mukava ylläri :).

En ole ollenkaan reppuihmisiä, mutta tämä katukuvasta hyvinkin tuttu reppumalli miellyttää. Tällä on hyvä raahata kirjoja ees taas tai pakkailla vaihtovaatteet viikonloppua varten. Värivalinta oli oikein onnistunut, mies taitaa tuntea minut :D.

Repussa oli hieman makeaa syötävää, kuplivaa ja heinäkuun LivBox!

(Itse itselleni hankkimat lahjat tulevat sitten pikku hiljaa postipojan kuskaamina, kröhöm..)


Heinäkuun teemaa raotettiin etukäteen LivBoxin Facebook-sivuilla, joka on siis tällä kertaa hiukset. Kävin muuten tänään myös kampaajalla, joten sepäs sattui!

Hiustuotteet eivät ole se kosmetiikan osa-alue, joka minua eniten innostaa, joten odotukseni eivät olleet kovin korkealla. Jälleen kävin kurkkimassa boksin sisällön etukäteen netistä, tällä kertaa kaikille taisi tulla samat tuotteet, joten boksin availu ei tapahtunut mitenkään suuren jännityksen vallassa.

Laatikostahan sitten paljastui Glitterin toukokuussa järjestämistä hiusasusteiltamista tuttu kampausopas, nutturavalkki ja "dimangeilla" koristetut hiuspinnit. Nämä menevät varmaan kokeiluun, mutta en ole vielä oikein varma, miten tuollainen valkkinuttura minulle sopii, vai tuleeko lookista liian kirjastontätimäinen. Hiushärpäkkeiden arvo on 9,90 €.

Carmexilta on täysikokoinen eli 7,5 gramman purkki Cherry Lipbalmia, jossa on suojakerroin 15. Arvo on 3,95 €. En olisi tarvinnut uutta huulirasvaa, mutta haluan kyllä kokeilla tätäkin itse, vaikka käytänkin mieluiten luonnonkosmetiikan huulivoiteita.

Schwarzkopfilta on Bonacure Fibre Force -tehohoito, purnukan koko on 30 ml. Täysikokoinen 150 ml kustantaisi 18,70 €. Hiustenhoidossakin suosin luonnonkosmetiikkaa, mutta testiin menee tämäkin. 

Markettimerkki Sunsilkiltä on valikoitunut Pro Heat lämpösuoja- ja kiiltosuihke, joka on täysikokoinen 150 ml (arvo 4,90 €). Minulla on lämpösuojalle käyttöä melko harvoin, mutta katsellaan, josko tästä irtoaisi vaikka sitten sitä kiiltoa.

Mieluiten lähden kokeilemaan Herbinan Tuuheuttavaa kuivashampoota. Minulla on kokemusta ennestään vain kahdesta kuivashampoosta (Tigi Rockaholic ja Klippoteket), joten on ihan mielenkiintoista nähdä, minkälainen tämä Herbinan on! Tästäkin oli boksissa täysikokoinen 200 millinen, jonka ovh on 4,95 €.

Teemansa takia siis ehkä vähiten kiinnostava LivBox tähän mennessä, mutta kuten sanottua, kaikki menee kuitenkin omaan käyttöön. Tyhjentymään nämä tuskin pääsevät ihan lähiaikoina..

Olispas elokuun boksissa vastapainoksi jotain superihanaa..

lauantai 31. joulukuuta 2011

Joulukuun juttuset

Joulukuun ykkösjuttu oli tietenkin joulu, oli kertakaikkisen mukavaa ja rentoa yhdessäoloa :). Harmi, että joulunpyhät olivat tänä vuonna niin lyhyet. Myös Naantalin reissu jäi mieleen. Mutta näistä kirjoitinkin jo.


Viimeisin suosikkilaukku on Stockmannilta pienellä alella ostettu Cristelle & Co.:n musta nahkalaukku, ripauksella ihanaa mummomaisuutta. Isoja osioita on kolme, sinne mahtuu hyvin matkalukemista ja muuta sälää! Hermostuin kaikenmaailman himpulalaukkuihin, toivottavasti tämä nyt sitten kestäisi. Ainakin näin parin kuukauden tehokäytöllä hyvältä vaikuttaa. Uutena ostettaessa tämän tuoksu oli aivan ihana :).


Ecotoolsin ei suotta ylistetty kabuki on ehdoton suosikkisiveltimeni. Tällä on niin miellyttävää sutia meikkipohja aamupöpperössä nassuun. Myös minikabuki on ihana, levitän sillä viimeistelypuuterin.


Marraskuussakin hehkutin Hjeronomys-hoitoja, joita olen jatkanut, kun ideana on alussa käydä muutamia kertoja tiheämmin. Hoidossa tehdään happokuorinta ja aineenvaihtoa vilkastuttavia naamioita, ja ne todella ovat saaneet ihoni paljon paremman näköiseksi. Ei ole vain omaa kuvitelmaa, vaan olen saanut parantuneesta ihostani muiltakin palautetta. Nenänpielien ihohuokoset ovat pienentyneet, iho heleytynyt ja epäpuhtauksia on vähemmän. Valkopäitä on tullut silloin tällöin. Aivan kaikista näppyarvista tosin en ole päässyt eroon. Ovelasti on kosmetologi tietenkin kaupannut minulle myös ihonhoitotuotteita, joihin olen kyllä tykästynyt. Bion-sarja on tarkoitettu akneiholle, ja incit ovat kyllästetyt luonnollisilla ainesosilla.

Käytössäni on Bacteriostat Cleanser, yrttisen tuoksuinen tehokas, muttei liian kuivattavan oloinen putsari, erittäin miellyttävä kaikinpuolin. Kasvovettä sarjalla ei ole. Näpyille on tarkoitus sivellä Follicle Clearing Lotionia, josta en ole aivan niin vakuuttunut kuin näistä kahdesta muusta. Moisture Complex on näistä lempparini, paras jota olen kokeillut. Koostumus on todella ohutta lirua, eikä imeydy aivan hetkessä. Tuoksu on lähes huomaamaton, ja kevyen koostumuksensa ansiosta laitan tätä aamuisinkin, tämän takia ihon kiiltelyä ei ainakaan tarvitse pelätä. Purkit ovat minusta yksinkertaisen söpöjä, etenkin kosteusvoide. Incit voin naputella pyydettäessä. Kansainvälisillä sivuilla ainakin kosteusvoiteen inci oli eri kuin omassani, johtunee varmaankin jostain EU:n tai Jenkkilän säädöksistä.


Vuokraluukkumme muovihirvitys päällystettiin paljon siedettävämmän näköisellä laminaatilla, paransi viihtyvyyttä huomattavasti.


Spiritual Frontin keikka, tai itseasiassa Death In Junen lämppäriksi asteli vain bändin solisti Simone Salvatore, joka veti muutamat ekat biisit akustisena, ja turvautui sitten loppukeikan osalta taustanauhoihin. Mutta herramunjee, kun oli mahtavan ylidramaattinen (italialaisittain?!?) ja mukaansatempaava esitys! Keikka oli sunnuntai-iltana, joten kävimme katsomassa vain tämän lämppärin, muuten yöunille olisi saanut sanoa hei-heit.

Mitä olette muuten pitäneet näitä kuukauden suosikit -postauksista? Joskus näitä on ollut kiva tehdä, kun on voinut intoilla lyhyesti kaikenlaisesta kosmetiikkaan liittymättömästä, toisinaan taas ovat olleet vähän pakkopullaa. Mietin vähän, jatkanko näitä ensi vuoden puolella vaiko en..

Hauskaa uutta vuotta kaikille!

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Marraskuun mukavimmat


Olette ehkä huomanneet marraskuun sinisyyden Sinistä pintaa -blogissa. Löysin lakkalaatikostani myös tällaisen Dependin yönsinisen kynsilakan. Valitettavasti lakkapullosta on sävynumero kulunut pois, enkä googletusyritystenkään jälkeen löytänyt hyvää ehdokasta. Tässä sävyssä viehättää se, että siinä vilahtelee sekä sininen että violetti.

Kävin kuun alussa Hjeronomys-hoidossa paikallisessa kauneushoitolassa. Menin vain ylipäänsä ihonpuhdistuksen, enkä ollut ottanut kyseisestä hoidosta mitenkään etukäteen selvään, vaan kosmetogi ehdotti sitä. Iho oli aivan uskomattoman ihanan näköinen noin viikon hoidon jälkeen, ihohuokoset olivat supistuneet, kasvot eivät kiilleelleet ja iho oli hehkuva ja tasainen. Muutama muukin huomasi saman, joten ei ollut vain omaa kuvitelmaani. Pysyvämpää vaikutusta olisi ilmeisesti odotettavissa muutaman lähekkäisen hoitokerran jälkeen, joten olen menossa pian uudestaan. Lueskelin netistä ihmisten kokemuksia kyseisestä hoidosta, niitä löytyi laidasta laitaan kauhukokemuksista ylistykseen. Hoito oli kyllä todella hurjan tuntuista, kotimatka pyöräillen aika vinkeä ja seuraava aamupäivä mielenkiintoinen, kun ihoa kiristi aivan jumalattomasti. Se perustuu kai kemialliseen kuorintaan. Kyselen vaikka ensi kerralla lisää. Tai onko jollakulla lukijoista kokemusta tästä hoidosta?

kuva
Sain Dexterin neloskauden lainaan kaveriltani, ja sepäs imaisi mukaansa heti! En syttynyt sarjalle ykköskaudella, mutta toisaalta katselin sitä telkkaritahtiin jakso per viikko, ja olen ennenkin todennut, että monet sarjat toimivat paremmin dvd:ltä intensiivisempään tahtiin katsottuna. Samoin kävi Dexterinkin kanssa, pääsin tämän sarjamurhaajan lumoihin vasta toisen kauden myötä. Alunperin kiinnostuin Dexter-sarjasta huikean Michael C. Hallin takia, jonka roolisuoritus Mullan alla -suosikkisarjassani enemmän kuin vakuutti. Neloskausi on kolahtanut tähän mennessä eniten, se on jotenkin todella tasapainoinen arkisuuden ja sarjan synkkyyden suhteen, näyttelijät ovat hyviä ja hahmot kiinnostavia. Ja tietty huiman jännittävä!

kuva
Viimeistä päivää on myös laatusarja mustan huumorin ystäville. En aluksi pitänyt tästäkään sarjasta, mutta muutaman jakson jälkeen pääsin tarinaan mukaan. Sarja kertoo perheenäiti Cathystä (Laura Linney), joka tietää olevansa vakavasti sairas ja ettei elinaikaa ole hurjasti jäljellä. Cathy ei ole kertonut sairaudesta läheisilleen, mutta alkaa kuitenkin elää kuin viimeistä päivää. The Big C on ihan hillittömän hauska, suosittelen!

tiistai 1. marraskuuta 2011

Lokakuun lempparit


Löysin vihdoin ja viimein pitkän ja tuskaisen jahdin jälkeen itselleni nätit, käytännölliset sekä toivottavasti kestävät ja laadukkaat talvikengät, nimittäin Clarksin mustat Meg Gracet. Malli on siro ja naisellinenkin, mutta sopivan arkiset, jotta ne on helppo vetäistä sen kummempia ajattelematta tai mätsäilemättä aamuisin jalkaan. Ostin nämä Makkaratalon Clarks-liikkeestä, jonka asiakaspalvelulle antaisin ison kasan risuja! Myyjälle oli asiakaspalvelu ilmeisen vastenmielistä, vieläkin välillä tulee noita kenkiä jalkaan vetäessä mokoma epämiellyttävä ostotapahtuma mieleen :(.


Kuvan lyhythihainen sininen, kuviollinen paita on kesästä lähtien kuulunut ehdottomiin suosikkivaatekappaleisiini, näytti hyvältä myös shortsien kanssa. Mielestäni siinä on hieman 50-luvun henkeä!? Suosikkipaita löytyi Weekdayn second hand -puolelta, josta olen muutenkin tehnyt kivoja löytöjä. Kuvan harmaa villahamekin taitaa olla sieltä.


Lokakuussa ollaan reippailtu paljon ihanassa syksyisessä luonnossa, kätköilyhän meidät sinne on vienyt, mistä olen iloinen! Kätköily näyttää niin paljon hienoja paikkoja, minne ei muuten välttämättä älyäisi vääntäytyä! Oma kotikaupunkikin näyttäytyy hieman eri valossa. Lokakuussa kätköilyssä on ollut myös sosiaalinen aspekti: purkeilla on ollut ihmeen vilkasta, ja alkukuusta kätköilimme Hämeenlinnassa vanhempieni kanssa, jotka olivat touhussa mukana innosta puhkuen :). Yllä olevat kuvat ovat pääkaupunkiseudulta. Anoppilassa kävin taasen sienimetsällä, hyvin maastoutuneiden suppisten etsinnässä oli samaa löytämisen riemua :D.


Löysin sarjakuvat muutama vuosi sitten naisten ja tyttöjen pitämien sarjakuvablogien kautta. Toki luin lapsena Hevoshullua, Aku Ankkaa ja Mustanaamiota, mutta lapsuuden jälkeen ei tullut oikein mitään kiinnostavaa vastaan muutamia fantasiasarjakuvia lukuunottamatta. Joko tarinat tai piirrosjälki eivät napanneet. Uusissa kotimaisissa naisten piirtämissä sarjiksissa sen sijaan nämä molemmat ovat kohdallaan. Blogeissa on usein päiväkirjamaisia sarjakuvia tai ne ovat muuten omakohtaisia, tai esim. Tiitu Takalon (joka puolestaan ei halua sarjakuviaan nettiin ollenkaan) kohdalla niissä viehättää kantaaottavuus. Suurin osa lukemistani sarjiksista on aika kevyitä ja huumoripitoisia, mutta todella elämänmakuisia! Monen sarjisbloggaajan kanssa on myös jotain yhteistä, jos ei muuten niin sitten arvoissa ja mielipiteissä. Jupun lisäksi suosikkejani ovat esim. Grezen ja HannaV. Tänä vuonna en päässyt sarjisfestareille köyhtymään, mutta vingutin kirjastokorttia saadakseni käsiini Jupun toisen albumin Koirapuistojen nainen. Esikoinenhan on siis Baarien nainen. Sarjakuvat kertovat siis Jupun elämässä tapahtuneista sattumuksista aivan hulvattomalla huumorilla! Muistellaan lapsuutta, kerrotaan omintakeisten sukulaisten edesottamuksista, ja ihan Jupun arjesta parisuhteineen, ystävineen ja eläimineen. Varsinkin eläinjutut Jupu hallitsee, katsokaa vaikka:

kuva
Urtekramin Ecocert-sertifioitu She Butter Lip Balm on ollut kovassa käytössä. Koostumus tuntuu tosi kovalta, ja aluksi vaikuttaa, ettei tuotetta irtoa ollenkaan. Oikeasti se levittyy ihan hyvin huulille, ja tuntuu todella kosteuttavalta. Ainesosalistasta löytyy tällaisia hyvin luonnollisen oloisia asioita:
Olive oil*, bees wax, cocoa butter*, jojoba oil*, shea butter*, green tea extract*, vegetable vitamin E, vanilla extract, pomegranate seed oil*. Nothing else. * = Organic farming. Lähde Urtekramin sivut.

tiistai 25. lokakuuta 2011

Kauneusmessuilla

Tämän vuoden Kauneus-messuilla (jotka olivat myös ties mitkä muut messut, mm. Muoti, Terveys ja Nordic Hair) järjestettiin kauneusbloggareiden miitti. Emmin kovasti sekä messuille menoa, sillä en viihdy tungoksessa, toisekseen tietysti miitti jännitti. Molemmat kuitenkin houkuttelivat kovasti, ja lopulta innostuin lähtemään, kun tätini sai minut vakuutettua. Messuilin siis myös hänen kanssaan.

Valitettavasti kameraa ei tässäkään tapahtumassa sattunut mukaan, ajattelin, että messuilta kertyy muutenkin tarpeeksi kannettavaa. Meidän talouden kamera kun on hillitön järjestelmämöhkäle, jonka käytöstä en ymmärrä juuri mitään. Miitissä ei tainnut muillakaan kamera räpsyä, kaikki kun eivät halua kasvojaan nettiin. Tapasimme rauhallisessa baarissa haastattelulavan vieressä, aika vierähti nopeasti jutustelun polveillessa aiheesta toiseen. Turhaan siis jännitin! Paikalla olivat Pumpulipupu, Tyttö ilman helmikorvakorua -Sonia, Sensaistin Terhen, Shiny Nail Artin Shiny, Karkkipäivän Sanni, Pretty Sweetin Mirssiina, myöhemmin näin pikaisesti myös Pandan. Mukavaa, rentoa porukkaa ovat :) !


Itselleni ykkösjuttu tuotteiden osalta messuilla oli ehdottomasti Nuuh Beibe! :ssä vinkattu Osmantus Oy:n ständi, jossa esiteltiin toivottavasti pian kauppoihin myyntiin tulevia niche-tuoksuja. Edustajat olivat todella ystävälllisiä ja palvelualttiita, auttoivat auliisti tuoksuttelussa ja antoivat ihania näytteitä. Muistaakseni nuuhkin ainakin Keiko Mecherin tuoksuja, joita oli hurjan laaja valikoima, M. Micallefia, Eau d'Italieta ja Inekeä. Valitettavasti suunnitelmani hankkia messuilta Robert Piguetin ihana tumma chypre-tuoksu Bandit ei toteutunut, kun tuoksut eivät olleet myynnissä, mutta lohdutukseksi sain kolme kappaletta näytteitä! Sain näytteet myös Keiko Mecherin Iris d'Argentista ja Ineken sitruksisesta Chemical Bondingista. Toivottavasti näille tuoksuille nyt löytyisi jälleenmyyjiä ja mieluummin niin, että useampaa merkkiä löytyisi saman katon alta!


Kauneuspuoli olisi mielestäni voinut olla messuilla isompikin, ja luonnonkosmetiikkamerkkejä olisi saanut olla enemmän. Toki oli ihana katsella ständejä, mutta koska en juuri nyt tarvinnut mitään, en hirveän tarkkaan tutkinut eri merkkien valikoimaa. Mukaan tarttui Blueberry Livingin kevyehkö ja nopeasti imeytyvä Tyrni-käsivoide, suomalaisen luonnonkosmetiikkamerkin tuotteita olen halunnut kokeilla jo pitkään. Sen lisäksi ostin vain kynsilakkoja, OPIn Texas Collectionin lil shooters -setin minikynsilakkoja ja Zoyan Mirrors-syyskokoelman siniharmaan "Marinan". Sävy on sellainen, jossa tiedän viihtyväni.

Kiertelin ja kaartelin myös muut osastot läpi, Terveys-puolelta en bongannut kerrassaan mitään kiinnostavaa, korut eivät ole oikein ykkösintohimojani, hiustuotteetkaan eivät nyt ihan kauheasti kiehdo jos ei satu olemaan tarvetta jollekin tuotteelle (tässä taloudessa taitaa mies omistaa enemmän tukkatuotteitta). Muotipuolta tutkin vähän tarkemmin, mutta jotenkin ne ständit eivät olleet yhtä helposti lähestyttäviä kuin kosmetiikkamerkkien ja palveluasennekin oli toisenlainen. Monet vain juttelivat tuttujensa kanssa, jolloin tuli fiilis, että enpä viitsi mennä häiritsemään.. Minna Parikan kenkiä tuli hetki ihailtua, niitä ei ollut messuilla ilmeisesti myynnissä ollenkaan, näytillä vain. Lumilta olisi löytynyt pari täydellistä nahkalaukkua, juuri sellaisia, mitä olen etsinyt. Hintaluokaltaan vain eivät ihan mahdu budjettiin, vaikka jonkun verran olisinkin ollut valmis satsaamaan.


Ohjelmaa seurasin sen verran, että kävin katsomassa maskeerauskilpailun voittajat, joiden joukossa näkyikin blogeista tuttuja kasvoja! Olin vilpittömästi iloinen sijoittuneiden puolesta! Olisipa päässyt ihailemaan varsinaisia maskeerauksia lähempääkin, mutta onneksi blogeista löytyy lähikuvia :). Kilpailutöitään joko/tai bodypaintingissa ja maskeerauksessa ovat esitelleet jo Own Special Placen Maano, Smoky/cleanin Maittis, My Make-Up Stepsin Ica, Lovely Lenore'sin Lenore, ja Heidi M∙A∙K∙E∙U∙P blogissa esiteltiin voittajia myös. Hiuskilpailun voittotöitä ihailin niitäkin, sekä kävin lepuuttamassa jalkoja muotinäytöksessä. Suurin osa oli perustylsää vaatetta, joukosta erottui vain vuoden nuori suunnittelija Vilma Riitijoki omaperäisillä mekoillaan.

Tällä viikolla Messukeskuksen valtaavat sitten kirjat! Mietintämyssyssä on jälleen, lähteäkö vaiko eikö..

lauantai 1. lokakuuta 2011

Syyskuun suosikit


Syksyllä on ollut hiljaisempaa päivitysrintamalla harrastuksista, syysflunssasta ja lomailusta johtuen. Ideoita kyllä suhisisi mielessä, kun vain löytäisi aikaa niiden toteutukseen! Syyskuun ykkössuosikkeja oli tietysti Kroatian matka, Tampereen reissu ja Rakkautta ja anarkiaa -festivaali, mutta niistä kirjoitin jo, joten listaan vähän pienempiä lemppareita.


Yllä syksyn suosikkivärejä: MACin lustre-huulipuna sävyssä "Capricious", se on ollut minulla jo jonkin aikaa, hyvä ja aika pysyvä arkihuulipuna, sävy on konsultin minulle valitsema. Ei tee mitään dramaattista muutosta omien huulten sävyyn tosin. Tuntuu melko kuivalta huulilla. Toinen kylmän sävyinen suosikkihuulituotteeni on suomalaisen Valanni Cosmeticsin Natuc-merkin huulikiilto sävyssä "Viettelys". Ihmettelin tämän aiheuttamaa tunnetta kovasti, kun ensi kertaa kokeilin, kunnes luin ainesosalistaa: tässä on piparminttuöljyä. Ilmeisesti samaa on monissa turvottavissa huulikiilloissa, tässä moista tuotelupausta ei ole. Kiva hillitty sävy, ei glitteriä eikä muutakaan säihkettä, mutta kiiltoa kylläkin. En löytänyt enää Valanninkaan sivuilta mitään tietoa Natucista, lieneekö sarja lopetettu? Huulikiillonkin ostin aikoinaan Ruohonjuuren poistomyynnistä. Harmi, sillä ostin samaisesta poistomyynnistä muitakin tuotteita (puuterin, huultenrajauskynän ja mineraaliluomivärin) ja olen ollut niihin tosi tyytyväinen. Tietääkö joku muu paremmin? Aina välillä omista meikkikokoelmista tekee uudelleenlöytöjä, yksi on ollut BeYun kultaisena säikehtivä oliivinvihreä ja kullanvihreä luomiväriduo sävyssä "35". Oliivinvihreää minulta löytyy myös Grimasilta, se on vielä tummempi kuin tämän paletin tummempi sävy, joten välillä yhdistän näitä kaikkia kolmea. Tuo vaaleampi sävy tuo jotenkin luomen kauniin muodon hienosti esiin!

kuva
Naistenlehtien kauneusjutut ja ulkomaiset naistenlehdet, sekä muu kauneusjournalismi. Kotimaisissa blogeissa hehkutetaan paljon kosmetiikkaa, jota ei kotimaasta saa, ja niinpä Urban Decayt, Coastal Scentsit, Milanit, NYXit sekä mineraalimeikkimerkit ovatkin jo monelle blogien lukijoille arkipäivää. Ulkomaisten naistenlehtien kosmetiikkajuttujen kiehtovuus on täysin vieraiden merkkien ihmettelyssä. Ja joskus onkin hauska sitten bongata jokin ulkomaalaisista lehdistä tuttu merkki uutuutena kauppojen hyllyiltä! Muutenkin vieraiden maiden lehdet tuovat mukavaa vaihtelua tuikituttujen akkainlehtien tarjontaan. Olen lukenut jo vuosia Trendiä, MeNaisia, satunnaisesti Oliviaa, Gloriaa, Annaa.. Erityisesti MeNaiset on sellainen, josta on vaikea luopua, mutta hohhoijaa, kyllä sitä joskus kaipaa vaihtelua. Tutkimusmatka ihan lähiruokakaupan hyllylle voi sitä tuodakin. Samalla voi harjoittaa kielitaitoa :). Ennen inhosin näissä lehdissä mainosten mieletöntä määrää, mutta nykyään tutkiskelen niitäkin ihan mielenkiinnolla, varsinkin hajuvesimainoksia, ja ovathan nekin kuitenkin ihan yhtä esteettisiä kuin lehtien editorialit.

Annaa en tosiaan kauhean usein lue, mutta nyt törmäsin viime viikon Annassa uutuustuoksujuttuun, jossa viitattiin keväiseen juttuun toimittajan (Eeva-Helena Laurinsalo) tuoksuhistoriikista. Oli pakko käydä kaivelemassa kyseinen lehti kirjastosta, ja voi kuinka herkullisesti siinä olikaan kirjoitettu eri vuosikymmenten suosikkituoksuista! Taidan tarkkailla jatkossakin Laurinsalon kauneusjuttuja, vaikka muuten Anna onkin mielestäni vähän tylsähkö lehti.

Sitten vielä mainitsisin Uuden mustan ekotuoksutestin, joka on parhaillaan meneillään. Mukana on tuoksuja Laveralta, Acorellelta, Provence & Naturelta, TOUS H2O:lta ja Honoré des Présiltä. Ekotuoksuissa on tosiaan pysyvyysongelmaa, joten on mielenkiintoista lukea, miten on sen laita kyseisten merkkien kohdalla.


kuva
Bronxin ruskeat Herald-kengät, kips kops! Rakastan nauhallisia kenkiä, korollisia ja korottomia ja tuota punaruskeaa väriä myös. Nämä ovat siis matalat, oikein mukavat jalassa. Miinusta kopinasta, minä en haluaisi, että minut huomataan.

kuva
Geokätköilystä olen hössöttänyt aiemminkin, mutta nyt siihen on taas tullut uusi innostus! Välillä into laantui monen perättäisen tylsän kätkön jälkeen, mutta yksi viikonloppu olimme kaveripariskunnan kanssa eräällä mökkipaikkakunnalla mökkeilemässä, ja onnistuimme tartuttamaan tämän sairauden heihinkin, ja siinä sitten saatiin lisää intoa itsekin. Nyt on pitkä ja ehkä kovin luminenkin talvi edessä, joten onkin syytä nauttia kivien alustojen kaivelusta ennen sitä!