Näytetään tekstit, joissa on tunniste kampaajalla. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kampaajalla. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. tammikuuta 2016

Harrastus- ja vaatemenoista


Kirjasin tänä vuonna tunnollisesti kaikenlaisia kosmetiikan käyttöön liittyviä lukuja ja kuluja. Esittelin niitä tarkemmin viime vuoden viimeisenä päivänä. Samaan vihkoon kirjasin myös kauneuspalveluihin, vaatteisiin ja vaatteiden huoltoon käytetyt rahasummat. Jatka ihmeessä lukemista, jos summat kiinnostavat :).

Kosmetiikkaanhan minulla meni viime vuonna 1588,42 €, ja halusinkin verrata näitä rahasummia. Omien mielikuvien mukaan käytän eniten rahaa juuri kosmetiikkaan..

Kampaajalla kävin vuoden aikana viisi kertaa, kesällä löysin onneksi edullisemman ekokampaajan. Kosmetologilla kävin kaksi kertaa, joista toisen maksoin lahjakortilla. Yhteensä näihin meni 716 euroa. 1588,42 + 716 = 2304,42 €. Joskus minua huvittaa se, etten mielestäni todellakaan näytä päällepäin siltä, että käyttäisin kauneuteen näin paljon rahaa. Hiukset saattavat hapsottaa ja naama kiiltää, kynsissä on lohkeilleet lakat. No, suurin syy, miksi rakastan kauneustuotteita niin paljon, on niiden tuoma elämyksellisyys. Ihanat tuoksut, koostumukset, värit, kauniit pakkaukset.. ylipäätään niiden kokeileminen, uusiin tuotteisiin tutustuminen.. Rakennekynsiä, hiusten- tai ripsienpidennyksiä en käytä, niihinhän saisi vielä uppoamaan melkoiset määrät rahaa. Nehän myös helposti tekevät ihmisestä "laitetumman" näköisen, riippuu tietysti paljon siitä, miten ne on toteutettu.


Vaatteita en yleensä osta paljon ja nekin usein käytettynä, mutta tänä vuonna innostuin uudesta liikuntalajista, joten uusiin urheiluvaatteisiin meni paljon rahaa.

Ostin käytettynä: paidan, pellavahousut, neuleboleron, housut, hameen ja pyöräilykengät. Pyrin tietoisesti välttämään kirpputoreja, sillä niistä tulee usein ostettua liikaa "ihan kivoja" vaatteita. Kierrätysvaatteisiin meni yhteensä 50,40 €.

Uutena ostin: hatun, farkut, pyöräilypaidan, kahdet pyöräilyshortsit (haarapehmusteilla ja ilman), sadeviitan, sukkapaketin, urheilurintsikat, treenipaidan, pyöräilyhousut, kahdet pyöräilyhanskat, lenkkarit, kangaskengät, teknisen aluspaidan, kaksi paitaa, trikoopipon, pyöräilykengät ja -kengänsuojat. Näihin meni yhteensä 1000,60 €.

Pyöräilyyn meni toki vaatteiden lisäksi rahaa myös itse pyörän, pyörähuollon, kypärän ja erinäisten muiden varusteiden muodossa (lamppua, laukkua, pullotelinettä, renkaita jne.). Mutta toivottavasti innostus jatkuu, ja vaatteet & varusteet ovat kestäviä ja pitkäikäisiä. Pystyn yhdistämään uuden harrastukseni myös toiseen, nimittäin geokätköilyyn, johon ei mene tällä hetkellä rahaa ollenkaan. Kosmetiikkaan taisi siis mennä eniten, vaikka pyöräilykin oli melkoinen rahareikä viime vuonna.

Vaatehuoltoon eli suutarille ja pesulaan meni yhteensä rahaa 140 €. Kävin korjauttamassa laukun ja kengät sekä käytin juhlavaatteita pesulassa.

Minkälaisia harrastusmenoja teillä on?

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Pääasioita


A) Tukalleni tehtiin kampaajalla vihdoin jotain uutta! Väri pysyi samana, mutta pyysin hiukan a-linjaista leikkausta kevyin kerrostuksin. Näytin kampaajalle tätä Ihanat hiukset - Fab Hair -blogin kuvaa. Kyseistä blogia pitää kampaaja Mirka Tarvainen. Oman tukkani leikkasi ja kasvivärjäsi Anna-Maria Parturi-Kampaamo Tixissä.

Olen tosi tyytyväinen, tosin vähän vaikuttaa siltä, että tätä tukkaa pitää vähän laittaa, ellei sitten pidä sitä ponnarilla. Erityisen kiva siitä tulee, kun tekee hieman laineita. Kuva on otettu päivän päätteeksi, joten hyvin pysyivät muotoilurautalaineet :).


B) Kauneusmessuilta löytyi Weecosin osastolta tällainen ihana Papu Design -merkkinen ohut trikoinen kääntöpipo. Toinen puoli tässä on musta. Papu Designilla on myös upeita rusettipipoja. Näitä ja vaikka mitä muuta kestävää muotia myydään Weecosin verkkokaupassa.

Edit. Sunnuntain messuilukuvia voi käydä katsomassa blogin Facebook-sivulta, en niitä kännykkäkuvia viitsi tällä kertaa blogiin laittaa.

maanantai 1. elokuuta 2011

Heinäkuun helmet

Oikein harmittaa, kun en ehdi kirjoitella useammin, nyt vaan näin kesällä tuntuu koko ajan olevan jotain tekemistä, aiheita kyllä olisi mielessä. 

tästä saa osviittaa väristä, en halua laittaa tunnistettavampaa kuvaa mallista
Heinäkuun alussa kävin täällä uudella kotipaikkakunnallani ekokampaajalla. Olin lueskellut kauhujuttuja ja nähnyt järisyttäviä kuvia hiusvärien aiheuttamista allergiareaktioista. Suurimman vaikutuksen teki kuva, jossa naisella oli pysyvät ja näyttävät arvet kasvoissa. No, en tehnyt mitenkään mittavaa selvitystä itselleni aiheesta, mutta joka tapauksessa kasviväri tuntui tässä vaiheessa houkuttelevammalta vaihtoehdolta, ja toisekseen oli hauska päästä kokeilemaan jotain uutta kosmetiikan saralla! Ekokampaamokäynti olikin todella miellyttävä kokemus, ja taidan palata kyseisen kampaajan tuoliin vastaisuudessakin. Hänen kanssaan pystyi keskustelemaan aiheesta, tietoa ja asiantuntemusta tietenkin oli, mutta vastoin ennakkoluulojani hän ei mitenkään tuputtanut tai vauhkonnut asiasta. Toisekseen viihdyin siellä kauniin, kodikkaan ja rauhallisen ympäristön takia, ja mikä parasta, nenään ei leijunut se kamala katku, joka on tuttu tavallisista kampaamoista. Kampaaja kuunteli toiveitani tällä kertaa todella tarkkaan ja lopputulos oli juuri niiden mukainen, sekä väri, että leikkaus! Väri on juuri sellainen luonnollinen punainen, mitä lähdin tavoittelemaankin. Valitettavasti mieleeni ei koko resepti jäänyt, mutta seoksessa oli kuulemma ainakin hennaa, koivunkaarnaa tms. ja vadelmanlehtiä. Tavallisesta hiusväristä poiketen värin annettiin vaikuttaa tunnin verran, ja vaikutusta tehostamaan päähän laitettiin lämmitetty kauranjyvillä täytetty huppu. Oli aika painava laite! Tunti hurahti kuitenkin nopeasti hömppälehtiä lueskellen. Kasviväri on kuulemma yhtä pysyvä kuin tavallinen, mutta hoitavampi, tosin aiemmin värjäämättömään tukkaan saattaa kampaajan mukaan joutua tekemään useamman käsittelyn.

kuva
Kesän huippututtavuudeksi on osoittautunut Cliniquen City Block Sheer SPF 25 -voide. Kuten aiemmin kirjoitin, ostin tämän Karkkipäivän Sannin suosituksesta, tämän hän lupasi sopivan rasvoittuvalle iholle suojakertoimelliseksi päivävoiteeksi. Sen lisäksi tämä toimii värillisenä päivävoiteena tai primerina. Minulla ei ole mitenkään täydellinen iho, mutta tämä tasoittelee värillisyytensä ja silikonien avulla ihoa sen verran, että ei tarvitse välttämättä lisätä kuin peiteainetta pahimmille näpyille. Tämän kaverina olen käytellyt haukkumaani The Body Shopin Nature's Minerals Foundation SPF 25 -mineraalipohjaa. Sehän ei itsessään hillitse kiiltoa eikä juuri peitäkään, mutta yhdessä nämä saavat saman aikaan, minkä meikkivoidekin. Vihdoin saan siis kulutettua loppuun tuon minulla jo kauan pyörineen hutiostoksen! En ole huomannut tämän mitenkään tukkivan ihoa, kuten aluksi pelkäsin :). Voin siis varauksetta suositella muille rasvanassuille!

J.W. Waterhousen ihana maalaus My Sweet Rose vuodelta 1908
Kirjoitinkin jo tuoksuista, mutta ne ovat tosiaan olleet ehdottomasti yksi heinäkuun ihanimmista kiinnostuksenkohteistani. Olen lueskellut netistä parfyymisivustoja ja -blogeja ja tutkaillut nettikauppoja, mutta sen lisäksi nuuhkinut entistä innokkaammin kesän tuoksuja! Yrttejä, kukkia, metsää, merta, järventuoksua.. On ollut myös hauska keskustella aiheesta muiden kanssa, tuoksuihin liittyy niin paljon tunnelatauksia ja henkilökohtaisia muistoja. Tilasin muutamat samplesetit, kirjoittelen luultavasti niistä, kunhan saan tuoksuelämykset puettua sanoiksi edes jollain lailla. Voi kuinka olenkaan ihastellut esim. Nuuh beiben! ja Heijastuspinnan tuoksupostauksia, olisipa sana edes vähänkään noin hienosti hallussa!

kuva
Tillitin yhteen putkeen kirjaston dvd-bokseilta HBO:n Rooma-sarjan tuotantokaudet. Toinen tuotantokausihan pyörii parhaillaan Nelosella. Olin nähnyt aiemmin jakson sieltä, toisen täältä, mutta tähänkään HBO:n sarjaan en päässyt mukaan kesken kaiken, vaan vasta alusta saakka katsottuna se tempaisi mukaansa, ja kunnolla tempaisikin! Myös suosikkisarjani Mullan alla toimii mielestäni paljon paremmin putkeen dvd:ltä katsottuna kuin televisiosta kerran viikkoon. Molemmissa sarjoissa on varsin vauhdikkaat ja mutkikkaat juonenkäänteet, ja toisaalta henkilöhahmoista saa enemmän irti kun niihin on ensin tutustunut kunnolla. Rooma-sarjassa ilahdutti muuten erityisesti se, että siinä kuvattiin hallitsijoiden ja yläluokan lisäksi myös muita yhteiskuntaluokkia.