Näytetään tekstit, joissa on tunniste kengät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kengät. Näytä kaikki tekstit

maanantai 20. lokakuuta 2014

Sunnuntain I love me 2014 -messutunnelmia


Messuilin vielä toistamiseen sunnuntaina tätini kanssa, jälleen olimme useita tunteja messuilla, mutta siltikään emme ehtineet käydä kaikkea läpi :D. Sunnuntaina minulla oli kamera mukana, tosin erillissalama olisi ollut paikallaan..


Aloitimme muotipuolelta, ensimmäisenä kiinnitin huomioni näihin Terhi Pölkin kenkiin. Terhi Pölkki valittiin Elle Awardseissa Vuoden asustesuunnittelijaksi! Merkin kengät valmistetaan ekologisesti ja kestävän kehityksen periaattein Suomessa ja Portugalissa kasvivärjätystä nahasta (nahkojen käsittely voi pahimmillaan olla luonnolle ja työntekijöille erittäin haitallista).  Kenkulit miellyttävät silmiäni kovasti!

Muuten muotialue ei herättänyt sen kummempaa innostusta. Panin kyllä muutaman muunkin kotimaisen merkin korvan taakse, esim. MyOlssonin, joka valmistaa käsin näpsäköitä mekkoja, sekä Lumoan-merkin, jolla on kivoja pitsisomisteisia paitoja, mekkoja ja tunikoita. Täytyy kyllä sanoa, että esim. Design Market ja Fashion Stock Salesit ovat olleet mielestäni "muotimielessä" paljon kiinnostavampia kuin I love me -messujen muoti-osasto.


Kuuntelimme muutamia luentoja ja haastatteluja, mm. Virpi Mikkosen tarinointia sokerittomasta ja gluteenittomasta leivonnasta. Haastattelijalla oli erittäin hyviä ja haastavia kysymyksiä Mikkoselle mm. hänen käyttämistään erikoisista raaka-aineista, niiden saatavuudesta ja hinnoista. Minussa ei ole pisaraakaan ruokahifistelijää eikä oikein minkäänlaista muutakaan intohimoa ruokaa kohtaan, mutta Mikkonen sai kyllä tuon sokerittoman leivonnan kuulostamaan helpolta ja hauskalta. Katsokaapas esim. tämä messuillakin näytetty video kolmen raaka-aineen pikkuleivistä! Häneltä on tulossa kirja joulukuussa, joka olisi kyllä erittäin hyvä lahjaidea..

Kuvassa on Mikkosen sijaan Fortbildningscentrum Prakticumin henkilö, joka haastatteli ekokampaaja Mia Pihlastoa. Ekokampaajia koulutetaan siis täydennyskoulutuksena (9 kk, 30 opintopistettä) Helsingissä ja Kuopiossa, tähän mennessä heitä on valmistunut jo reilu 200. Jotta voi tituleerata itseään ekokampaajaksi, on edellytyksenä jäsenyys Suomen Ekoyrittäjät - SEY ry:ssä. Toki kampaaja voi tehdä työtä sekä tavallisena kampaajana, että ekokampaajana, tai pelkästään ekokampaajana. (Itse olen törmännyt molempiin.) 

Ekokampaajan ammattiin kuuluu vahvasti käsityöläisyys - monet sekoittavat värit itse, joskin joitain valmiita sekoituksia on myös saatavilla. Monien ekokampaajien valikoimiin kuuluu intialainen päähieronta, energialeikkaus, merilevä- ja savihoidot. Pihlasto kertoi, että merilevähoidoilla voidaan esim. kirkastaa vaaleita hiuksia ja puhdistaa hiuksia epäpuhtauksista. Rhassoul-savi puhdistaa ja korjaa hiusta. Sitä voi käyttää tietysti kotonakin, sellaisenaan tai sekoitettuna esim. teehen, jogurttiin tai shampooseen.

Kasvivärjäyksien mahdollisuuksista kerrottiin, että vaalentamaan niillä ei pysty, mutta kylläkin kirkastamaan sekä tuomaan kullanvaaleaa sävyä. Harmaat niillä pystyy saamaan peittoon. (Ekokampaaja on saanut omat harmaani täysin peittoon, kotona Santen Terra-sävyllä värjätessäni ne jäivät näkyviin vaaleampana kohtana). Kasviväri on hiukan läpikuultava ja värjäystulous on normiväriä pitkäkestoisempi, kun ero oman hiuksen sävyyn ei ole niin jyrkkä tyvikasvun myötä. Tämä on omakin kokemukseni ja syy miksi olen kasviväriin niin tykästynyt. Suomen ekokampaajat löytyvät tästä listasta.

Ekokampaajien jälkeen lavalle astui Pro Luonnonkosmetiikka ry:n puheenjohtaja Ann-Mari Patshijew, mutta hänen tietoiskunsa oli suunnattu enemmän heille, joille luonnonkosmetiikka on vielä vieras käsite, enpä siis oppinut siitä juuri uutta. Hän kyllä kehoitti ottamaan yhteyttä yhdistykseen, jos on jotain kysyttävää luonnonkosmetiikasta, eli sinne vain viestiä laittamaan!
 

Luentojen ja välipalan jälkeen kiertelimme luonnonkosmetiikkaosastoa, tätini kävi The Natural Goods Companyn kassalla kolme (!) eri kertaa, sen verran laaja osasto täynnä hyviä tarjouksia heillä oli! Myynnissä oli kivoja lahjapakkauksia, joita hän osti joululahjoiksi. Minuakin olisi houkuttanut esim. nuo Mádaran uudet ihoöljyt, jollaisen olisi voinut ostaa noin kympin normaalihintaa edullisemmin, mutta täytyy ensin käytellä edellisiä kasvojenkosteuttajia alta pois. Luonnonkosmetiikka kun ei säily loputtoman kauan.


Cocovilla oli erittäin suuri osasto, jolla nautimme tällaiset smoothiet. Tädin marjapirtelö oli jopa ihan hyvää, mutta oma viherversioni yhtä omituisen makuista kuin näköistäkin.


Nämä Castelbelin vartalo- ja tuoksujutut menivät minulta perjantaina ihan ohi.. mielettömän kauniita pakkauksia, näistä moni sisustusihminen varmasti innostuu!


Dermalogican osastolla tehtiin taas Facemapping-ihotyypinmääritystä, johon en itse osallistunut, mutta oli kiva päästä tutkailemaan merkin valikoimaa tarkemmin. Telineissä oli tuotteet esillä selkeästi sarjoittain. Meet Dermalogica-tutustumispakkausta myytiin hyvällä alennuksella, 30 euron hintaan.


Sunnuntaina en kerta kaikkiaan uskaltanut enää mennä Cesar'sin pisteelle, mutta nappasin kuvan Dollish Polishin ja suomalaisten bloggaajien yhteistyönä tekemistä lakoista. Charming Nailsin Charming Starry Sky on näköjään tehnyt hyvin kauppansa! Minun lakkalaatikossani majailevat jo entuudestaan Sonnlight Star ja Unicornification.


Zoyaakin ostin jo perjantaina ja tyydyin vain näppäämään kuvan näistä ihanuuksista!

Etualalla Susanna Holm
Yksi messujen kohokohdista on aina bodypaintingin ja maskeerauksen SM-kisat, sunnuntaina kisattiin jälkimmäisessä sekä oppilas- että ammattilaissarjassa. Tässä on menossa ammattilaissarjan viimeiset minuutit.


Tänä vuonna oppilassarjan teema oli "Satujen sankaritar" ja ammattilaisilla "Supersankarit - hyvät, pahat ja rumat". Kuvassa työskentelee Marjo Hakala eli Maano, jonka videota kilpailutyön valmistelusta voi katsoa hänen vlog-kanavaltaan.


Oppilassarjassa oli hurjan paljon osallistujia! Yksi osallistujista oli tuttu, Mizz Annie, jolla oli mallina Lazy Dynamite -blogin Nekku :). Valitettavasti he ovat kuvassa juuri juontajan takana!


Voittajakolmikko näytti tältä, vasemmalla on siis kolmanneksi sijoittunut Heidi Kurvinen, keskellä Saara Anttila ja oikeanpuolimmaisin on voittaja Jenni Korhonen. Tuomarointi on varmasti ollut hurjan hankalaa hommaa! Suuret onnittelut kärkikolmikolle!


Ammattilaissarjan teema oli mielestäni siitä mukava, että malleina oli sekä naisia, että miehiä. 


Molempien sarjojen satoa katsellessani olisin toivonut kuulevani edes muutaman sanan ideoista lopputulosten takana. Itse en ainakaan tunne populaarikulttuuria niin hyvin, että olisin tunnistanut kaikki luodut hahmot. 


Voittaja ja toiseksi tullut (kuvassa, Milja Korpela), saivat samat pistemäärät, voittaja ratkaistiin päätuomarin antamalla lisäpisteellä.


Voittajakolmikko. Voittaja Jessica Rosenberg on siis keskellä. Onnittelut!! Kolmanneksi tuli Tiia Rautio.

Kaikki tulokset voi käydä katsomassa Suomen Maskeerajat ry:n sivuilta

Ihan mahtavat teemat tänä vuonna, luulisin, että olivat antoisia myös osallistujille!?!


Sunnuntaina en onneksi enää törsännyt kauheasti, Mereneidiltä ostin muutaman kynsikiekon swatchausta varten ja Lieracilta täsmätuotteen näppyjen hoitoon.

Huh, tulipa siinä kuvaa ja tekstiä :).

Kävittekö te katsomassa jompia kumpia kisoja? Entä kuuntelemassa luentoja?

edit. Tekstiä muokattu 22.10.2014, lisäsin kisojen voittajien nimet tekstiin. 

tiistai 1. marraskuuta 2011

Lokakuun lempparit


Löysin vihdoin ja viimein pitkän ja tuskaisen jahdin jälkeen itselleni nätit, käytännölliset sekä toivottavasti kestävät ja laadukkaat talvikengät, nimittäin Clarksin mustat Meg Gracet. Malli on siro ja naisellinenkin, mutta sopivan arkiset, jotta ne on helppo vetäistä sen kummempia ajattelematta tai mätsäilemättä aamuisin jalkaan. Ostin nämä Makkaratalon Clarks-liikkeestä, jonka asiakaspalvelulle antaisin ison kasan risuja! Myyjälle oli asiakaspalvelu ilmeisen vastenmielistä, vieläkin välillä tulee noita kenkiä jalkaan vetäessä mokoma epämiellyttävä ostotapahtuma mieleen :(.


Kuvan lyhythihainen sininen, kuviollinen paita on kesästä lähtien kuulunut ehdottomiin suosikkivaatekappaleisiini, näytti hyvältä myös shortsien kanssa. Mielestäni siinä on hieman 50-luvun henkeä!? Suosikkipaita löytyi Weekdayn second hand -puolelta, josta olen muutenkin tehnyt kivoja löytöjä. Kuvan harmaa villahamekin taitaa olla sieltä.


Lokakuussa ollaan reippailtu paljon ihanassa syksyisessä luonnossa, kätköilyhän meidät sinne on vienyt, mistä olen iloinen! Kätköily näyttää niin paljon hienoja paikkoja, minne ei muuten välttämättä älyäisi vääntäytyä! Oma kotikaupunkikin näyttäytyy hieman eri valossa. Lokakuussa kätköilyssä on ollut myös sosiaalinen aspekti: purkeilla on ollut ihmeen vilkasta, ja alkukuusta kätköilimme Hämeenlinnassa vanhempieni kanssa, jotka olivat touhussa mukana innosta puhkuen :). Yllä olevat kuvat ovat pääkaupunkiseudulta. Anoppilassa kävin taasen sienimetsällä, hyvin maastoutuneiden suppisten etsinnässä oli samaa löytämisen riemua :D.


Löysin sarjakuvat muutama vuosi sitten naisten ja tyttöjen pitämien sarjakuvablogien kautta. Toki luin lapsena Hevoshullua, Aku Ankkaa ja Mustanaamiota, mutta lapsuuden jälkeen ei tullut oikein mitään kiinnostavaa vastaan muutamia fantasiasarjakuvia lukuunottamatta. Joko tarinat tai piirrosjälki eivät napanneet. Uusissa kotimaisissa naisten piirtämissä sarjiksissa sen sijaan nämä molemmat ovat kohdallaan. Blogeissa on usein päiväkirjamaisia sarjakuvia tai ne ovat muuten omakohtaisia, tai esim. Tiitu Takalon (joka puolestaan ei halua sarjakuviaan nettiin ollenkaan) kohdalla niissä viehättää kantaaottavuus. Suurin osa lukemistani sarjiksista on aika kevyitä ja huumoripitoisia, mutta todella elämänmakuisia! Monen sarjisbloggaajan kanssa on myös jotain yhteistä, jos ei muuten niin sitten arvoissa ja mielipiteissä. Jupun lisäksi suosikkejani ovat esim. Grezen ja HannaV. Tänä vuonna en päässyt sarjisfestareille köyhtymään, mutta vingutin kirjastokorttia saadakseni käsiini Jupun toisen albumin Koirapuistojen nainen. Esikoinenhan on siis Baarien nainen. Sarjakuvat kertovat siis Jupun elämässä tapahtuneista sattumuksista aivan hulvattomalla huumorilla! Muistellaan lapsuutta, kerrotaan omintakeisten sukulaisten edesottamuksista, ja ihan Jupun arjesta parisuhteineen, ystävineen ja eläimineen. Varsinkin eläinjutut Jupu hallitsee, katsokaa vaikka:

kuva
Urtekramin Ecocert-sertifioitu She Butter Lip Balm on ollut kovassa käytössä. Koostumus tuntuu tosi kovalta, ja aluksi vaikuttaa, ettei tuotetta irtoa ollenkaan. Oikeasti se levittyy ihan hyvin huulille, ja tuntuu todella kosteuttavalta. Ainesosalistasta löytyy tällaisia hyvin luonnollisen oloisia asioita:
Olive oil*, bees wax, cocoa butter*, jojoba oil*, shea butter*, green tea extract*, vegetable vitamin E, vanilla extract, pomegranate seed oil*. Nothing else. * = Organic farming. Lähde Urtekramin sivut.

lauantai 1. lokakuuta 2011

Syyskuun suosikit


Syksyllä on ollut hiljaisempaa päivitysrintamalla harrastuksista, syysflunssasta ja lomailusta johtuen. Ideoita kyllä suhisisi mielessä, kun vain löytäisi aikaa niiden toteutukseen! Syyskuun ykkössuosikkeja oli tietysti Kroatian matka, Tampereen reissu ja Rakkautta ja anarkiaa -festivaali, mutta niistä kirjoitin jo, joten listaan vähän pienempiä lemppareita.


Yllä syksyn suosikkivärejä: MACin lustre-huulipuna sävyssä "Capricious", se on ollut minulla jo jonkin aikaa, hyvä ja aika pysyvä arkihuulipuna, sävy on konsultin minulle valitsema. Ei tee mitään dramaattista muutosta omien huulten sävyyn tosin. Tuntuu melko kuivalta huulilla. Toinen kylmän sävyinen suosikkihuulituotteeni on suomalaisen Valanni Cosmeticsin Natuc-merkin huulikiilto sävyssä "Viettelys". Ihmettelin tämän aiheuttamaa tunnetta kovasti, kun ensi kertaa kokeilin, kunnes luin ainesosalistaa: tässä on piparminttuöljyä. Ilmeisesti samaa on monissa turvottavissa huulikiilloissa, tässä moista tuotelupausta ei ole. Kiva hillitty sävy, ei glitteriä eikä muutakaan säihkettä, mutta kiiltoa kylläkin. En löytänyt enää Valanninkaan sivuilta mitään tietoa Natucista, lieneekö sarja lopetettu? Huulikiillonkin ostin aikoinaan Ruohonjuuren poistomyynnistä. Harmi, sillä ostin samaisesta poistomyynnistä muitakin tuotteita (puuterin, huultenrajauskynän ja mineraaliluomivärin) ja olen ollut niihin tosi tyytyväinen. Tietääkö joku muu paremmin? Aina välillä omista meikkikokoelmista tekee uudelleenlöytöjä, yksi on ollut BeYun kultaisena säikehtivä oliivinvihreä ja kullanvihreä luomiväriduo sävyssä "35". Oliivinvihreää minulta löytyy myös Grimasilta, se on vielä tummempi kuin tämän paletin tummempi sävy, joten välillä yhdistän näitä kaikkia kolmea. Tuo vaaleampi sävy tuo jotenkin luomen kauniin muodon hienosti esiin!

kuva
Naistenlehtien kauneusjutut ja ulkomaiset naistenlehdet, sekä muu kauneusjournalismi. Kotimaisissa blogeissa hehkutetaan paljon kosmetiikkaa, jota ei kotimaasta saa, ja niinpä Urban Decayt, Coastal Scentsit, Milanit, NYXit sekä mineraalimeikkimerkit ovatkin jo monelle blogien lukijoille arkipäivää. Ulkomaisten naistenlehtien kosmetiikkajuttujen kiehtovuus on täysin vieraiden merkkien ihmettelyssä. Ja joskus onkin hauska sitten bongata jokin ulkomaalaisista lehdistä tuttu merkki uutuutena kauppojen hyllyiltä! Muutenkin vieraiden maiden lehdet tuovat mukavaa vaihtelua tuikituttujen akkainlehtien tarjontaan. Olen lukenut jo vuosia Trendiä, MeNaisia, satunnaisesti Oliviaa, Gloriaa, Annaa.. Erityisesti MeNaiset on sellainen, josta on vaikea luopua, mutta hohhoijaa, kyllä sitä joskus kaipaa vaihtelua. Tutkimusmatka ihan lähiruokakaupan hyllylle voi sitä tuodakin. Samalla voi harjoittaa kielitaitoa :). Ennen inhosin näissä lehdissä mainosten mieletöntä määrää, mutta nykyään tutkiskelen niitäkin ihan mielenkiinnolla, varsinkin hajuvesimainoksia, ja ovathan nekin kuitenkin ihan yhtä esteettisiä kuin lehtien editorialit.

Annaa en tosiaan kauhean usein lue, mutta nyt törmäsin viime viikon Annassa uutuustuoksujuttuun, jossa viitattiin keväiseen juttuun toimittajan (Eeva-Helena Laurinsalo) tuoksuhistoriikista. Oli pakko käydä kaivelemassa kyseinen lehti kirjastosta, ja voi kuinka herkullisesti siinä olikaan kirjoitettu eri vuosikymmenten suosikkituoksuista! Taidan tarkkailla jatkossakin Laurinsalon kauneusjuttuja, vaikka muuten Anna onkin mielestäni vähän tylsähkö lehti.

Sitten vielä mainitsisin Uuden mustan ekotuoksutestin, joka on parhaillaan meneillään. Mukana on tuoksuja Laveralta, Acorellelta, Provence & Naturelta, TOUS H2O:lta ja Honoré des Présiltä. Ekotuoksuissa on tosiaan pysyvyysongelmaa, joten on mielenkiintoista lukea, miten on sen laita kyseisten merkkien kohdalla.


kuva
Bronxin ruskeat Herald-kengät, kips kops! Rakastan nauhallisia kenkiä, korollisia ja korottomia ja tuota punaruskeaa väriä myös. Nämä ovat siis matalat, oikein mukavat jalassa. Miinusta kopinasta, minä en haluaisi, että minut huomataan.

kuva
Geokätköilystä olen hössöttänyt aiemminkin, mutta nyt siihen on taas tullut uusi innostus! Välillä into laantui monen perättäisen tylsän kätkön jälkeen, mutta yksi viikonloppu olimme kaveripariskunnan kanssa eräällä mökkipaikkakunnalla mökkeilemässä, ja onnistuimme tartuttamaan tämän sairauden heihinkin, ja siinä sitten saatiin lisää intoa itsekin. Nyt on pitkä ja ehkä kovin luminenkin talvi edessä, joten onkin syytä nauttia kivien alustojen kaivelusta ennen sitä!